Tämän lähes mustalehtisen kaunottaren löysin Vantaan Plantagenista. Lähes sydämenmuotoisia paksuja lehtiä koristaa hopeiset lehtisuonikuviot. Kasvi on kotoisin Borneolta ja se on myrkyllinen.
Kasvi jää pieneksi ja rakastaa korkeaa ilmankosteutta, joten se on erinomainen lisä kasviterraarioon. Mikäli sinulla ei ole sille terraariota, kannattaa se talvella sijoittaa ilmankostuttimen läheisyyteen. Mikäli et omista ilmankostutinta, kannattaa sen lähelle laittaa laakea vesiastia, josta haihtuu kosteutta lähiympäristöön. Kasvia voi varovasti myös sumutella, mutta vettä ei saisi jäädä muhimaan lehtivarsien kiinnityskohtaan varren ja lehtivarren väliin. Omani on pienen sisäsuihkulähteen lähellä.
Tämäkin alocasia on arka kylmälle. Liian pimeässä kasvi saattaa kuolettaa lehtiään ja voi mennä lepoon. Sitä ei kannata välttämättä pelästyä, vaan laittaa kasvi lepäämään johonkin hämärään paikkaan ilman kastelua. Keväällä tai muutaman viikon päästä kasvin voi nostaa joko ikkunalle tai lampun alle, kastella sitä varovasti ja toivoa, että se jaksaa lähteä uuteen kasvuun. Lämmin ja kostea ilma auttaa liikkeelle lähdössä.
Liiassa auringonvalossa lehtien tumma väri haalistuu. Paras paikka kesällä onkin itä- tai länsi-ikkuna. Talvella kasvi tykkää oleilusta eteläikkunallakin. Mikäli et saa sitä eteläikkunalle talveksi, kannattaa se laittaa lisävalon alle, niin kasvi jättää helpommin lepovaiheen väliin.
Kasvi on herkkä liikakastelulle. Kasvupohjasta kannattaakin tehdä vettäpäästävä lisäämällä mullan joukkoon ainakin puolet perliittiä tai jotain kevytsoraa. Omani laitoin mullattomaan sekoitukseen, johon laitoin kookosta, perliittiä, kevytsoraa ja reippaasti kaarnaa. Laitoin kaarnaa kaksi kertaa enemmän ja kookosta puolet vähemmän kuin yleensä vehkakasveille olen laittanut. Kaarna tekee kasvupohjasta ilmavan ja hieman happaman ja saa alocasiat viihtymään. Jos et käytä kaarnaa, kannattaa kasville lorauttaa muutaman kuukauden välein laimennettua kahvia. Kahvi happamoittaa kasvupohjaa ja antaa kasville ravinteita. Toki kahvia voi antaa, vaikka kasvupohjassa olisikin kaarnaa. Kasvupohja kannattaa päästä kuivahtamaan aina kasteluiden välissä. Varsinkin talvella vettä ei kannata läträillä liikoja. Vähän kerrallaan on oikea tyyli tämän kanssa.
Koska tämä alocasia on pienikasvuinen, sitä myös lannoitetaan maltillisesti. Mietoa lannoitetta voi antaa niin keväästä syksyyn noin joka toisella kastelulla. Syksyllä ja talvella ei lannoiteta kuin merileväuutteella, ellei kasvi ole lampun alla ja tee uusia lehtiä.
Kasvia saa lisättyä mahdollisista sivuversoista, joita se tekee emokasvin viereen. Paras aika niiden irrottamiseen on kevät, kun kasvi on lähtenyt kasvuun. Koeta irrottaessa saada aina sivuversoon mukaan juuria. Tällöin voit istuttaa sivuverson suoraan johonkin kasvupohjaan. Istuta alocasia aina pohjareijälliseen ruukkuun, kuten kannattaa tehdä kaikkien muidenkin kasvien kohdalla.
Hei, tämä oli hyvä esittely, kiitos. Mulla on vasta 3 Lehtinen ja on semihydrossa. Ehkä pitäisi siirtää sinun kertomaasi mullattomaan.
T. Anneli