Huonekasvit

Helpot huonekasvit

Mikä kasvi on helppo ja mikä ei, on paljolti kiinni kasvin hoitajasta. Toiset ovat laiskoja kastelemaan, kun toiset taas kastelevat liikaa. Itselleni vaikeita ovat maijat ja helppoja muulinkorvat. Toisella taas maijat kukoistavat, mutta muulit kuolevat. Joskus ne itselle helpot kasvit löytää vain kokeilemisen kautta.

Mielestäni helppo kasvi on sellainen, joka ei tarvitse rutiinikastelun lisäksi juurikaan muuta huomiota, eikä heti säikähdä hieman epäsäännöllistä kastelua. Epäsäännöllisestä kastelusta paremmin selviävät kasvit, jotka voivat varastoida vettä lehtiinsä, varsiinsa tai juurimukuloihin. Tälläisiä kasveja ovat muun muassa kaktukset, tyräkit, anopinkielet, posliinikukat, mehitähdet, rönsylilja ja palmuvehka.

Helpon kasvin pitää myös sopeutua hyvin kuivaan huoneilmaan. Oma kokemukseni on, että matit ja maijat sopeutuvat kuivaan huoneilmaan huonommin kuin esimerkiksi muulinkorvat, anopit, tyräkit ja kaktukset. Kuivaan huoneilmaan sopeutuvat kasvit ovat helppohoitoisia, sillä niitä ei tarvitse olla koko ajan sumuttelemassa tai täyttämässä ilmankostutinta.

Helppohoitoinen kasvi on myös hidaskasvuinen. Tällöin kasvia ei tarvitse olla koko ajan siirtämässä isompaan ruukkuun, kehittämässä jotain kasvitukea tai latvomassa tai jakamassa kasvia. Hidaskasvuisia ovat esimerkiksi kaktukset, mehikasvit, ilmakasvit, anopit ja posliinikukat.

Helppohoitoinen kasvi ei ole liian tarkka valo-olosuhteista ja pärjää talven ilman lisävaloa. Heikossakin valossa pärjäävät esimerkiksi palmuvehka, laikkuvehka ja reunustraakkipuu. Myös muulinkorvat ja orkideat jaksavat mielestäni kasvaa melko vähäisessäkin valossa.

Vihreälehtiset kasvit tarvitsevat yleensä vähemmän valoa kuin kirjavalehtiset kasvit, sillä kasvi yhteyttää vain vihreillä osillaan. Lehtien valkoiset osat myös ruskettuvat helposti, mikäli kasvin olosuhteet eivät ole optimaaliset, joten aloittelijalle suosittelen vihreitä kasveja värimuunnosten tilalta.

Ilmakasvit ovat helppoja, sillä niitä ei tarvitse istuttaa ja niitä voi sijoittaa melkein minne vaan. Valoa ilmakasvitkin kaipaavat, mutta muuten niiden sijoittelussa on vapaat kädet. Mikäli kerran parissa viikossa tapahtuva upotuskastelu ei ole liian työlästä, ovat ilmakasvit muuten helppohoitoisia. Mitä harmaampi ilmakasvi on, sitä kuivemmassa se viihtyy ja sitä harvemmin sitä täytyy kastella. Vihreät ilmakasvit tarvitsevat kastelua useammin. Helppohoitoisimpia ilmakasveja mielestäni ovat naavatillandsia ja Tillandsia tectorum. Ne eivät heti pelästy kastelun unohtumista ja ne voi surutta upottaa kokonaan veteen kastelun yhteydessä ilman mädäntymisvaaraa.

Aloittelijana itse välttäisin kasveja, jotka tarvitsevat lepojakson talvella, joko mukulana tai kokonaisena kasvina. Niiden talvetus vaatii jonkin verran toimenpiteitä syksyisin ja keväisin ja tietoa, kuinka mikäkin kasvi talvehtii. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi caladiumit eli kirjolehdet. Myös alocasiat saattavat kuolettaa syksyllä lehtensä.

Minulle vaikeita kasveja ovat olleet palmut, varjoviikunat, saniaiset, muratti, juorut, maijat, alocasiat, begoniat ja matit. Helpoimpina kasveina pidän muulinkorvia, köynnösvehkoja ja muita vehkoja, kultaköynnöksiä, tyräkkejä ja ilmakasveja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *