Syksy pääsee aina yllättämään minut. Kesällä kasveille saa losmottaa vettä lähes mielin määrin ja kesän kastelutahti jää minulla päälle, vaikka ilmat viilenevät ja valo vähenee. Teoriassa tiedän, että kastelua tulisi vähentää, mutta jostain syystä olen pyörinyt kämpässä kastelukannun kanssa samaa tahtia kuin kesälläkin.
Myös keinovalojen alla olevien kasvien kastelua saisi vähentää, sillä hellekelit ovat ohi ja kasvien vedenhaihdutus vähäisempää. Toki patterien vieressä olevat kasvit kuivattavat kasvupohjaa nopeammin, kuin muualla huoneissa olevat kasvit.
Kesällä katson kastelutarpeen ruukkujen painosta, painavalle ruukulle en anna vettä ja kevyelle ruukulle annan vettä. Tämä konsti on mielestäni talvikastelussa huono, sillä talvella kasvupohja saa päästä useimmilla kasveilla hyvinkin kuivaksi kasteluiden välissä. Varsinkin mullattomalla kasvupohjalla täytetyt ruukut tuntuvat käteen kevyeltä, vaikka niissä on vielä kosteutta.
Koska useampi kasvi alkoi ilmoitella liikakastelun merkkejä, otin jälleen käyttöön kasvupohjaan upotettavan kosteusmittarin. Kesälläkin käytän sitä silloin tällöin. Annan kesällä vettä kun kosteusmittari alkaa lähennellä punaista aluetta ja talvella yritän antaa kasvupohjan kuivua niin paljon, että mittari menee punaiselle. Mittarista on minulle ollut paljon hyötyä ja olen pelastanut sen käytöllä monta kasvia hukkumiskuolemalta.
Liikakastelu näkyy lehtien kellastumisena. Usein ruskean alueen reunat ovat keltaiset. Toki kellastumista voi aiheuttaa myös liian vähäinen valo, ötökät, ravinnepuutokset sekä kuivuus. Myös liiallinen valo voi kellastuttaa lehtiä, näin kävi esimerkiksi alocasia Zebrinalleni, joka oli liian lähellä tehokasta lamppua.
Pahimmin syksyn liikakastelusta ovat kärsineet alocasiani. Myös peikonlehti kellastui niin pahasti, että latvoin sitä rajulla kädellä ja toivon sen elpyvän..Myös neulavehka sai muutamaan lehteensä keltaisia läikkiä, mutta se ei päässyt kovin pahaksi ja nyt se näyttää taas elinvoimaiselta, kun poistin huonoksi menneet lehdet ja päästin kasvupohjan kuivaksi.
Nyt olen päässyt pikkuhiljaa sopivaan kastelutahtiin kiinni ja kasvitkin alkavat jälleen viihtyä. Liiallinen kastelu pitkään jatkuessaan mädännyttää kasvin juuret, onneksi sain itseni kastelun osalta ruotuun lähes ajoissa, eikä kasveja menetetty kokonaan.