Hyasintti on erittäin suosittu joulukukka Suomessa, niitä ostetaan vuosittain pari miljoonaa. Iso osa myytävistä hyasinteista on kotimaista tuotantoa. Suomeen hyasintti saapui jo 1800-luvun lopulla ja yleistyi joulukukkana 1900-luvun alussa. Hyasintteja on vaaleanpunaisia, valkoisia, kellertäviä, punaisia, violettisia ja sinisiä. Omani hankin muutamalla eurolla Prismasta ja sen pitäisi olla punainen. Se jää nähtäväksi, kunhan kukat ensin aukeavat.
Hyasintin sipuleita on istutuksessa kolme. Koska ei ollut pakkasta, kannoin kasvin paljaana kaupasta kotiin. Hyasintti ei pientä viileyttä pelästy ja kukkii itseasiassa pidempään, kun saa viettää yönsä esim jääkaapissa tai lasitetulla verannalla. Itse tuskin jaksan siirrellä kasvia, mutta ainakin sijoitin sen kauaksi patterista ruokailupöydälle.
Ruokapöydän päällä ei ole kovin kirkas valo, mutta se ei hyasinttia haittaa; sen kukat ovat jo nupullaan ja se kukkii kyllä, vaikkei valoa hurjasti nyt enää saakaan.
Hyasinttia kastellaan kukinnan aikana erittäin vähän, sillä vesi saa kukat venymään liian pitkiksi. Vettä ei myöskään kaadeta sipulin päälle, vaan sipulin ympärille. Jos vettä lorahtaa ja kukka venyy, voi sen tukea kukkakepillä, ennen kuin se menee poikki.
Lannoittaa kasvia ei myöskään tarvitse kukinnan aikana.
Kun kukkavarret kuolevat, voi ne leikata juuresta pois ja antaa lehtien kuihtua ilman kastelua ja valoa. Kun lehdet ovat kuihtuneet, voi ne leikata pois. Kasvi varastoi lehdistä energiaa sipuliin, joten lehtien kannattaa antaa kuihtua paikoillaan. Keväällä voit istuttaa sipulit maahan, kun maa sulaa. Tai voit säilöä sipulit kuivassa ja pimeässä marraskuulle asti. Sitten istutat ne ruukkuun esim huonekasvimulllan ja perliitin sekoitukseen tai kookoksen ja perliitin sekoitukseen. Nosta ruukku keinovalon alle ja anna mietoa lannoitetta, kun kasvi näyttää kasvuunlähdön merkkejä. Kun kukkavarsi on näkyvissä, lopetetaan jälleen liiempi kastelu ja lannoittaminen kukinnan ajaksi.