Tämä kasvi on alun perin kotoisin Etelä- Aasiasta. Se kuuluu vehkakasveihin ja on läheistä sukua peikonlehdille. Nuoren kasvin lehdet ovat pieniä ja pyöreitä, vanhemmalla kasvilla lehtien koko kasvaa ja niistä tulee liuskottuneita. Lehtien pinta muistuttaa krokotiilin nahkaa ja väriltään ne ovat kauniin hopeanharmaat. Kasvi pitää ylöspäin kiipeämistä, joten sille kannattaa laittaa sammaltolppa tai ainakin jokin kasvituki. Sammaltolppaan kasvi kiinnittyy ilmajuurillaan, mutta ohueen tukikepukkaan kasvi pitää kiinnittää esimerkiksi narulla varrestaan. Ylöspäin kasvava Amydrium tekee isompia lehtiä kuin roikkuvana kasvava Amydrium.
Oman Amydriumini ostin Bauhausista viherkasvipäiviltä ja kasvi oli erittäin tehokkaasti vettä imevässä kasvupohjassa. Pesin kasvin tullessaan lavuaarissa vesihanan alla ja kasvupohja imaisi ison määrän vettä ja muuttui lilluvaksi. Niinpä päätin seuraavana päivänä vaihtaa kasville uuden kasvupohjan ja isomman pohjareijällisen ruukun.
Amydrium medium Silver on herkkä juurimädälle, mikäli kasvupohja on liian märkä. Kasvupohjasta tein siksi melko karkean; reilu kolmasosa vettä pidättävää kookosta ja vajaa kaksi kolmasosaa kuohkeuttavaa perliittiä, hydrosoraa ja kaarnaa (orkideamulta). Kookoksen tilalta olisi voinut käyttää esimerkiksi turpeetonta viherkasvimultaa. Turve pidättää paljon vettä, eikä siksi sovi oikein Amydriumille. Perliitin ja hydrosoran tilalta olisi voinut käyttää mitä tahansa kevytsoraa. Kaarna happamoittaa hieman kasvupohjaa, joten sitä kannattaa laittaa tälle inasen happamassa viihtyvälle kasville.
Tällä kasvilla kasvupohja saisi kevyesti kuivahtaa kasteluiden välissä, mutta ei päästä aivan rutikuivaksi. 15 minuuttia kastelun jälkeen, kaadetaan aluslautaselle valunut liika vesi pois. Talvella kastellaan vähemmän kuin kesällä. Keväästä syksyyn kasvia pitäisi lannoittaa joka toisella kastelulla. Mikäli kasvi on keinovalon alla, voi lannoitetta antaa myös talvella.
Amydriumia voi lisätä pistokkaista. Latvottu kasvi usein haaroittuu, joten kasvia kannattaa leikata, mikäli haluaa sen kasvavan tuuheammaksi. Leikattuja pistokkaita kannattaa kuivata muutama tunti, kunnes leikkauspinta on kuiva. Tämä vähentää pistokkaan mätänemisriskiä. Pistokkaat voi juurruttaa esimerkiksi perliitissä, mutta ihan vedessäkin se onnistunee.
Amydrium pitää runsaasta valosta. Kesällä keskipäivällä eteläikkunan paahde voi olla kasville kuitenkin aivan liikaa ja lehdet voivat kärtsähtää auringosta. Kasvi on herkkä myös kylmälle, joten sitä ei kannata sijoittaa vetoisaan paikkaan tai lähelle ulko-ovea tai tuuletusikkunaa. Liian vähäisessä valossa kasvi alkaa tehdä pitkiä lehdettömiä liaaneja.
Suotuisissa oloissa kasvi voi kukkia vaatimattomin kukin. Tropiikin kasvina se viihtyy hyvin terraariossa tai kasvikaapissa, missä on korkeampi ilmankosteus.
Amydrium on myrkyllinen.