Tämän kasvin suomenkielinen nimi on soikkovehka. Kasvia tavataan Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja se kuuluu nimensä mukaisesti vehkakasveihin. Kasvi on myrkyllinen, kuten muutkin vehkat.
Soikkovehkalla on pullean sydämen muotoiset, ajan kanssa melko isoiksikin kasvavat lehdet ja tällä lajikkeella ne ovat kellanvihreät. Kasvin lehtivarret ovat melko tukevat, mutta itse lehden lapa melko ohkainen. Kasvin lehti on todella herkkä kärähtämään auringossa, tälle kannattaa antaa suoraa aurinkoa vain aamuisin tai iltaisin. Itsellä lehdet kärähtivät 50W kasvivalon alla, joten eteläikkunalle tätä ei kannata laittaa. Palojäljet näkyvät hailakkoina kohtina lehdellä. Kasvi ei kuitenkaan pärjää pimeässä, niin kuin eivät muutkaan kasvit. Kasvia pidetään helppohoitoisena. Itselläkin se on tuntunut lyhyen tuttavuuden perusteella vähään tyytyväiseltä. Kasvi kääntyy voimakkaasti valoa kohti, joten sitä kannattaa aika-ajoin käännellä, jotta se kasvaisi symmetrisesti.
Soikkovehka voi kukkia, mutta kukka on melko mitäänsanomaton ja usein piilossa lehtien seassa. Halutessaan kukan voi katkaista, jotta se ei suotta vie energiaa kasvilta. Kasvin kasvutapa on tiivis, joten se saa hitaasti korkeutta. Se ei siis tarvitse juurikaan tuentaa, saati jatkuvaa leikkaamista.
Soikkovehkaa ei kannata istuttaa liian tiiviseen ja vettäpidättävään kasvupohjaan. Mullan sekaan kannattaa laittaa esimerkiksi kevytsoraa kasvupohjaa ilmavoittamaan. Omalleni laitoin seoksen, johon tuli noin puolet kookosta ja noin puolet perliittiä ja hydrosoraa sekä pikkuisen kaarnaa happamoittamaan kasvupohjaa. Jos ei halua kikkailla kaarnan kanssa, voi kasville antaa muutaman kerran vuodessa laimennettua kahvia. Kahvi happamoittaa myös kasvupohjaa ja soikkovehka viihtyy ihan hieman happamassa kasvupohjassa.
Soikkovehka on kylmän arka ja sitä neuvotaan jopa kastelemaan lämpimällä vedellä. Itse olen laittanut noin kädenlämpöistä vettä kaikille kasveilleni, en ole kokeillut tälle lämpöisempää. Tämän kasvin paikka ei ole tuuletusikkunan tai ulko-oven vieressä. Kasvi vilustuu alle 10°c lämmössä. Tropiikin kasvina soikkovehka rakastaa korkeaa ilmankosteutta, mutta sopeutuu kuivempaankin huoneilmaan.
Soikkovehka riiputtaa janoisena lehtiään ja silloin se pitää heti kastella. Kasteluiden välissä kasvupohja kannattaa päästää melko kuivaksi. Soikkovehka kannattaa istuttaa pohjareijälliseen ruukkuun, niinkuin muutkin kasvit. Aluslautaselta kaadetaan yli valunut vesi pois puoli tuntia kastelun jälkeen. Lannoitetta olen antanut joka toisella kastelulla. Talvella kasvia kastellaan vähemmän ja lannoitetaan harvakseltaan, mikäli kasvi ei ole kasvivalon alla. Soikkovehkan pitäisi selvitä talvesta ehjin nahoin ilman lisävaloakin.
Kun kasvin juuret ovat vallanneet ruukun, pitää kasvi siirtää isompaan ruukkuun. Mikäli kasvi on tehnyt sivuversoja, voi ne erotella omiin ruukkuihinsa.