Huonekasvit

Esittelyssä hopeaköynnös, Scindapsus pictus

Tropiikissa Aasiassa, kuten Bangladeshissa ja Borneolla kasvava hopeaköynnös on nyt suosittu huonekasvi. Eikä ihme, sen hienot ja samettiset, paksut ja epäsymmetrisen sydämen muotoiset lehdet ovat tummanvihreitä ja niissä on hopeanharmaita kauniita kuvioita. Eri lajikkeet erottaa toisistaan lehtien kuvioinnin, mallin ja koon perusteella.

Hopeaköynnöksen nimi tulee sen hopeisista lehdistä.

Omani sain ystävältä yhden lehden pistokkaana lahjaksi keväällä 2020 ja se lojui juurtumassa vesilasissa koko kesän. Lajikkeeksi veikkaan Exoticaa. Juurien saaminen kesti todella pitkään, tosin pistokas oli hieman huonoissa valo-oloissa. Kun ensimmäiset juuret ilmaantuivat, istutin kasvin melko nopeasti kookos-kaarna-perliitti-hydrosora-seokseen. Kasvualustaan hopeaköynnökseni kotiutui nopeasti ja on tehnyt istutuksen jälkeen kuukaudessa uuden lehden ja seuraavakin on jo kovaa kyytiä tulossa.

Kasvi on vauhtiin päästyään nopea kasvaja, johon voi tulla mittaa metrejä vuodessa, mikäli se saa paljon valoa. Hämärämmässäkin kasvi pärjää, mutta kasvaa honteloksi ja pienilehtiseksi. Myös lehtien kaunis kuviointi voi kadota liian pimeässä. Vaikka kasvi pitää runsaasta valosta, se ei tykkää suorasta auringonpaisteesta. Tropiikissa se kiipeilee puiden runkoja pitkin tai suikertelee maassa, missä aurinko ei pääse polttamaan kasvin lehtiä. Myös liiassa auringossa lehtien kuvionti haalistuu.

Seuraava lehti on jo tulossa.

Hopeaköynnös rakastaa korkeaa ilmankosteutta ja hyötyykin varsinkin talvella ilmankostuttimesta ja/tai sumuttelusta. Liian kuivassa huoneilmassa tai kasvupohjassa kasvi ruskistaa lehtien kärkiä. Liian märässä kasvupohjassa kasvi nuutuu ja kellastuttaa lehtiään. Janoisena se rullaa lehtiä.

Kasvi tarraa ilmajuurillaan kaikkeen mahdolliseen. Se kannattaakin tukea pitkällä kasvituella tai laittaa se amppeliin tai korkean kukkatelineen päälle irti seinästä. Ruukkuun voi laittaa useamman taimen, jotta kasvi näyttää tuuheammalta. Kasvi haaroittuu vasta iän myötä, kasvin leikkaaminen ei juurikaan saa kasvia haaroittumaan. Leikata sitä kuitenkin kannattaa, mikäli köynnös ränsistyy tai kasvaa liian pitkäksi. Paras ajankohta leikkaamiseen on kevät. Hopeaköynnöksen latvapistokkaat juurtuvat ja lähtevät uuteen kasvuun paljon helpommin kuin varsipistokkaat, ilmeisesti juurikin siksi, ettei kasvi ole innokas haarautuja.

Kasvi on herkkä liikakastelulle. Itse annan kasvupohjan selkeästi kuivahtaa kasteluiden välissä. Hopeaköynnös sietää paremmin hetkellistä kuivuutta kuin märkyyttä. Talvella kastellaan vähän, ellei kasvi ole lampun alla. Itselläni on kasteluapuna multaan työnnettävä kosteusmittari. Annan vettä lisää, kun mittari on punaisella.

Multaan laitettavia kosteusmittareita löytyy kukkakaupoista ja esimerkiksi Bauhausista.

Kasvupohjaksi kannattaa laittaa mullan ja kevytsoran sekoitusta tai joku ilmava ja vettäpäästävä mullaton vaihtoehto. Omani on kookos-perliitti-kaarna-hydrosora- sekoituksessa ja kasvi tuntuu viihtyvän oikein hyvin. Ruukun pohjalle tein hydrosorasta salaojan ja ruukuksi valikoitui pohjareijällinen Elhon musta muoviruukku Bauhausista.

Kasvupohjasta kannattaa tehdä vettäpäästävä.

Hopeaköynnös pitää lämpöisestä ja on arka vedolle. Lannoittaa voi keväällä ja kesällä joka toisella kastelulla ja syksyllä ja talvella kerran kuussa, mikäli kasvissa on kasvua. Uuteen ruukkuun kasvia ei kannata laittaa joka vuosi, ellei ruukku ole täynnä juuria. Liian iso ruukku kuivuu hitaasti ja altistaa juurimädälle. Omani on melko isossa ruukussa, kun en jaksanut lähteä ostamaan pienempää ja isohko ruukku oli valmiiksi kotona tarjolla. Kasvi on myrkyllinen.

Edit 15.4.2022 Elo hopeaköynnöksen kanssa on sujunut hienosti. Kasvi elää amppelissa pohjoisikkunalla ja sillä on lisävalo 12 tuntia päivässä. Olen kastellut, kun kasvualusta on kuivahtanut melko kuivaksi. Janon näkee siitä, että lehdet alkavat hieman rullautua. Olen ottanut kasvista jo useamman pistokkaan, sillä en halua päästää kasvia liian pitkäksi tai se roikkuu ruokapöydän ääressä syövän naamalla. Pistokkaat ovat juurtuneet muutamassa viikossa.

(3) Kommentit

  1. Satu Karonen says:

    Moi! Kiitos hyvästä hopeaköynnös-infopaketista. Tämän innostamana vaihdoin omille hopeaköynnöksilleni kasvualustaksi kookoskuitu-hydrosora-perliitti-seoksen (kolmasosa kaikkia). Osaatko sanoa miten usein lannoitetta olisi syytä antaa kun tässä kasvualustassahan ei ole lannoitetta luonnostaan? Kasvukaudella ja lepokaudella? Ostin tätä ajatellen Vpluxin Kookoslannoite 1-komponentti Atami -tuotteen.

    1. Hanna says:

      Nyt alkaisin lannoittaa esim joka toisella kastelulla puolella annostuksella ja lisätä annostusta kesää kohti. Keskikesällä voi laittaa joka kastelulla täydellä annostuksella ja sitten taas syyskuun lopulla joka toisella kastelukerralla. Jos ei saa lisävaloa talvella niin olisin lannoittamatta marraskuulta noin helmikuun loppuun.

      1. Satu Karonen says:

        Kiitos paljon neuvoista! Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Mukavaa kevään odotusta! T.Satu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: