Monstera kasvisukuun kuuluu yli 50 erilaista lajia. Ne kaikki ovat köynnöstäviä ja luonnossa ne elävät kiipeillen muiden kasvien rungoilla ja oksilla. Niille kannattaakin laittaa jonkinlainen kasvituki, jota pitkin kasvi voi kiivetä ylöspäin. Amppeliinkin monsterat voi toki laittaa kasvamaan riippuen, mutta silloin lehdet yleensä jäävät pienemmiksi, kuin ylöspäin kiipeävällä kasvilla. Kasvituki voi olla kaikkea kepin ja mattopiiskan väliltä. Omalle Monstera Siltepecanalle laitoin vain puukepin, johon kiinnitin köynnöksen. Ajatuksissa on myöhemmin laittaa kasville kookos- tai sammalkeppi, kun kasvi hieman ensin kasvaa.
Monstera Siltepecana on hieman harvinaisempi monstera. Se on pienilehtinsempi kuin monet muut monsterat, kuten jättipeikonlehti. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta ja on vahvasti myrkyllinen. Tropiikin kasvina Siltepecana nauttii korkeasta ilmankosteudesta, mutta sopeutuu normaaliin huoneilmaan oikein hyvin. Kasvin voi laittaa terraarioon, jonne saa isomman ilmankosteuden kuin huoneistoon.
Kasvi on herkkä juurimädälle. Mullasta kannattaa tehdä perliitillä tai kevytsoralla vettäpäästävämpi. Näin kasvupohja kuivuu nopeammin ja juurimädän riski pienenee. Omalleni laitoin mullattoman kasvupohjan, johon laitoin kookosta, perliittiä, kaarnaa ja kevytsoraa noin suhteessa 3:1:1:1 Uuteen ruukkuun kasvi laitetaan, kun vanha on täynnä juuria, tai kasvupohja on mennyt paakuksi tai haperoksi. Paras ajankohta siirrolle on kevät ja kesä.
Kasvupohjan pitää kevyesti kuivahtaa kasteluiden välissä. Täysin rutikuivaksi sitä ei pitäisi päästää. Lannoitetta annetaan joka toisella kastelulla keväällä ja kesällä. Syksyllä ja talvella kastelua ja lannoittamista vähennetään, ellei kasvi ole lisävalon alla ja kasva. Liikastelu kellastuttaa tai ruskettaa lehdet. Janoisena kasvi riiputtaa lehtiään. Kasteluun kannattaa käyttää huoneenlämpöistä vettä. Paras ajankohta kasteluun on aamu. Silloin vesi on kasvin käytössä päivällä, kun valoa ja lämpöä on paljon. Iltaan mennessä kasvi on täyttänyt itsensä vedellä ja pääsee paremmin lepoon yön ajaksi.
Valoa kasvi kaipaa paljon, mutta keskipäivän kuumaan paahteeseen sitä ei kannata laittaa. Omani on keinovalon alla paikassa, johon ei juurikaan lankea valoa ikkunoista. Liian vähässä valossa kasvi voi ruskettaa lehtiään.
Siltepecanan lehdet ovat nuorella kasvilla pienet, teräväkärkisen puikulan malliset ja väriltään sinivihreät hopeisin merkein. Vanhemmiten lehdet kasvavat isommiksi, tulevat vihreämmiksi ja lopulta reiittyvät. Reikiintyminen alkaa vasta yleensä noin kolmevuotiaalla kasvilla. Kalpea väri lehdissä kertoo yleensä alilannoittamisesta.
Kasvia voi lisätä varsi- tai latvapistokkaista. Pistokkaaseen otetaan 1-3 lehteä ja vähintään yksi kasvupiste. Kasvupiste on yleensä lehtinivelen yläpuolella. Juuret kasvavat kasvupisteen alapuolelle lehtiniveleen. Pistokkaat kannattaa ottaa keväällä tai kesällä, ellet omista kasvivaloa ja juurruttaa valoisalla ja lämpimällä paikalla. Juurruttaa voi esimerkiksi vedessä, sammalessa tai perliitissä.
Edit: 14.1.2023 Tämä on paljastunut helpoksi ja nopeakasvuiseksi kasviksi, joka suosituksista huolimatta selviää ihan hyvin normaalissa huoneilmassa.
Sumuttelu ei auta kasveja millään tavalla, en tajua miksi tätä edelleen suositellaan. Se nostaa ilmankosteutta vain hetkellisesti ja jatkuvasti kosteille lehdille saattaa alkaa ilmaantua sienikasvustoa.
Keppiin, kookostolppaan tmv. sitominen ei tue kasvia. Se ei silloin kiipeä itse vaan kököttää siinä koska se on sidottu siihen kiinni. Sammaltolppa mihin kasvi voi muodostaa juuriston ilmajuurien kautta on sitten eri asia.
Hei vaan! kiitos tarkkasilmäisyydestä ja kommentista. Kasvin esittely-artikkelin olen kirjoittanut, kun vielä luulin sumuttelun auttavan kasvia. Olen korjannut harhakäsityksen useimpiin teksteihin, mutta tähän artikkeliin väärä tieto oli vielä jäänyt. Nyt tilanne on tämänkin tekstin osalta korjattu, kiitos sinun!
Itsellä kookostolppaan on kyllä hyvinkin tarttunut kultaköynnös ja peikonlehti ilmajuurillaan, vaikka tolppaa ei kostuttele millään. Minulla on myös perunankuorista ja elefanttiheinästä valmistettuja tolppia, joita ei myöskään kastella ja kultsit ainakin on tarranneet niihin tiukasti. Ohut keppi myös tukee kyllä kasvia ja estää kaatumasta, vaikka se ei siihen ilmajuurillaan tartukaan. Muulinkorvilla minulla on pelkät bambukepit, ja iloisesti kasvavat ylöspäin, pitää vain kiinnittää kasvi narulla tolppaan. Mutta ihan tyytyväisiltä kasvit näyttävät ilman saamaltolppaakin.