Monstera kasvisukuun kuuluu yli 50 erilaista lajia. Ne kaikki ovat köynnöstäviä ja luonnossa ne elävät kiipeillen muiden kasvien rungoilla ja oksilla. Niille kannattaakin laittaa jonkinlainen kasvituki, jota pitkin kasvi voi kiivetä ylöspäin. Amppeliinkin monsterat voi toki laittaa kasvamaan riippuen, mutta silloin lehdet yleensä jäävät pienemmiksi, kuin ylöspäin kiipeävällä kasvilla. Kasvituki voi olla kaikkea kepin ja mattopiiskan väliltä. Omalle Monstera Siltepecanalle laitoin vain puukepin, johon kiinnitin köynnöksen. Ajatuksissa on myöhemmin laittaa kasville kookos- tai sammalkeppi, kun kasvi hieman ensin kasvaa.
Monstera Siltepecana on hieman harvinaisempi monstera. Se on pienilehtinsempi kuin monet muut monsterat, kuten jättipeikonlehti. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta ja on vahvasti myrkyllinen. Tropiikin kasvina Siltepecana nauttii korkeasta ilmankosteudesta. Sitä kannattakin sumutella päivittäin, mikäli et halua hommata ilmankostutinta. Kasvin voi laittaa myös terraarioon, jonne saa isomman ilmankosteuden kuin huoneistoon.
Kasvi on herkkä juurimädälle. Mullasta kannattaa tehdä perliitillä tai kevytsoralla vettäpäästävämpi. Näin kasvupohja kuivuu nopeammin ja juurimädän riski pienenee. Omalleni laitoin mullattoman kasvupohjan, johon laitoin kookosta, perliittiä, kaarnaa ja kevytsoraa noin suhteessa 3:1:1:1 Uuteen ruukkuun kasvi laitetaan, kun vanha on täynnä juuria, tai kasvupohja on mennyt paakuksi tai haperoksi. Paras ajankohta siirrolle on kevät ja kesä.
Kasvupohjan pitää kuivua muutaman sentin syvydeltä kasteluiden välissä. Täysin kuivaksi sitä ei pitäisi päästää. Lannoitetta annetaan puolikkaalla anostuksella joka toisella kastelulla keväällä ja kesällä. Syksyllä ja talvella kastelua ja lannoittamista vähennetään, ellei kasvi ole lisävalon alla ja kasva. Liikastelu kellastuttaa tai ruskettaa lehdet. Janoisena kasvi riiputtaa lehtiään. Kasteluun kannattaa käyttää huoneenlämpöistä vettä. Paras ajankohta kasteluun on aamu. Silloin vesi on kasvin käytössä päivällä, kun valoa ja lämpöä on paljon. Iltaan mennessä kasvi on täyttänyt itsensä vedellä ja pääsee paremmin lepoon yön ajaksi.
Valoa kasvi kaipaa paljon, mutta keskipäivän kuumaan paahteeseen sitä ei kannata laittaa. Omani on keinovalon alla paikassa, johon ei juurikaan lankea valoa ikkunoista. Liian vähässä valossa kasvi voi ruskettaa lehtiään.
Siltepecanan lehdet ovat nuorella kasvilla pienet, teräväkärkisen puikulan malliset ja väriltään sinivihreät hopeisin merkein. Vanhemmiten lehdet kasvavat isommiksi, tulevat vihreämmiksi ja lopulta reiittyvät. Reikiintyminen alkaa vasta yleensä noin kolmevuotiaalla kasvilla. Kalpea väri lehdissä kertoo yleensä alilannoittamisesta.
Kasvia voi lisätä varsi- tai latvapistokkaista. Pistokkaaseen otetaan 1-3 lehteä ja vähintään yksi kasvupiste. Kasvupiste on yleensä lehtinivelen yläpuolella. Juuret kasvavat kasvupisteen alapuolelle lehtiniveleen. Pistokkaat kannattaa ottaa keväällä tai kesällä, ellet omista kasvivaloa ja juurruttaa valoisalla ja lämpimällä paikalla. Juurruttaa voi esimerkiksi vedessä, sammalessa tai perliitissä.