Jos kellari ja varastot ovat täynnä talvehtivia huonekasveja ja mukuloita, voi keväällä niiden herätessä tulla ongelmaksi kaikkien huonekasvien mahtuminen asuntoon sisälle. Eräs tapa tehdä tilaa kukkahyllyille, kun kesä alkaa lähestyä, on joidenkin huonekasvien siirtäminen pihalle tai parvekkeelle. Näin ei tarvitse luopua mistään kasvista, vaikka niiden määrä kesällä kaksinkertaistuisi pistokkaiden oton ja talvehtijoiden heräämisen vuoksi.
Lähes kaikki viherkasvit viihtyvät ulkona, kunhan kasvin paikka on valittu kasville sopivaksi ja kasvi totutetaan ulkona oloon pikkuhiljaa. Kasvit pitää sijoitella ulkona niin, että ne ovat suojassa tuulelta ja sateelta. Myös keskipäivän suora aurinko on monelle viherkasville liikaa; useimmilla kasveilla pitäisikin olla varjoisa paikka vuorokauden kuumimmille tunneille. Öisin taas lämpötilat laskevat ja ulkona kesää viettävät kasvit pitää keväällä ja syksyllä nostaa yön ajaksi sisälle. Sanotaan, että huonekasveja voi alkaa jättää ulos yöksi, kun yölämpötila on yli 10°c
On kuitenkin muutamia huonekasveja, jotka kestävät hyvin kylmää ilmaa. Muratti selviää muutamasta pakkasasteesta eikä huonekuusikaan nollassa vielä palellu. Itselläni on pylvästyräkki ulko-oven vieressä, eikä se ole säikähtänyt, vaikka ovi aukeilee talvella vähän väliä. Samaisessa paikassa peikonlehti paleltui jo alkusyksystä. Myös mehitähdet, aloe vera ja monet palmut voi pitää ulkona melko pitkään syksyllä.
Mehitähdet ovat oivallisia ulkokasveja, sillä ne kestävät pienen pakkasen lisäksi myös paahdetta. Mehitähdet voikin viedä ulos jo aikaisin keväästä ja pitää ne siellä pitkälle syksyyn asti. Myös osa kaktuksista pitää päivällä paahteesta ja yöllä viileämmästä ilmasta.
Kovastakin auringon helotuksesta selviävät esimerkiksi rahapuu, kiinanruusu, tyräkit, kaktukset, kärpäsloukku, värinokkonen, sitrukset, posliinikukat, jukkapalmu,mehikasvit, aloe vera ja anopinkieli. Kaikki nämäkin on ensin totutettava paahteeseen pikkuhiljaa ja säännöllisestä kastelusta pitää myös huolehtia. Monet herkemmätkin kasvit tottuvat aurinkoon, mikäli totuttelussa on kärsivällinen ja lisää valon määrää pikkuhiljaa.
Itse pelkään ulkoa tulevia tuholaishyönteisiä, enkä juurikaan ulkoiluta huonekasvejani. Joistain kasveista mahdollisen ötökkäinvaasion löytäminen ja hävittäminen on helpompaa ja toisista kasveista vaikeampaa. Niinpä olen päästänyt ulos esimerkiksi mehitähtiä, kaktuksia ja anopinkieliä, mutta juorut ja muut runsaslehtiset huonekasvit olen pitänyt visusti sisällä. Lasitetulla parvekkeella ötökkä -saastuminen on epätodennäköisempää kuin pihamaalla.
Ulkona olevat kasvit kannattaa tarkastaa ötököiden varalta ainakin kerran viikossa. Näin invaasio ei ehdi leviämään laajalle ja tuholaisten hävittäminen on helpompaa.
Kiitos tästä todella hyvästä kirjoituksesta, jossa avaat mitkä kasvit pärjäävät vähän viileämmässäkin. Olenkin huomannut, että keskipäivän suorassa auringossa ei kasvit tykkää olla. Meillä on tulossa taloyhtiön parvekelasien huolto ensi keväänä, niin täytyy toivoa, ettei se estä kukkien siirtämistä parvekkeelle.
Osui ja upposi tuo pohdinta ötökkäinvaasioista… Miulla on parveke hyvin kirvainen nyt, saapuivat ilmeisesti verenpisaroiden mukana, ja löysinpä kirvoja parvekkeella ulkoilleista huonekasveistakin. Jatkossa taidan systemaattisesti myrkyttää vaikka mäntysuovalla jokaisen kasvin, joka huusholliin saapuu, menivätpä sisälle tai parvekkeelle… Yksiössä karanteenit ovat aika mahdottomuus.