Huonekasveja alettiin kasvattaa kodeissa 1700-luvulla. Kasvit olivat alkuun rikkaiden harrastus, sillä rahvaan asunnot olivat pieniä ja ikkunattomia. Maailmalla ensimmäisiä huonekasveja olivat sitrukset, myrtit ja esimerkiksi jasmiinit. Suomessa 1700-luvulla pelargonit olivat ensimmäisiä huonekasveja.
1800-luvun alussa kartanoiden ikkunoille alkoi ilmestyä monipuolisemmin erilaisia kasveja. Aluksi kasvit olivat kesät ruukuissa ulkona ja nostettiin sisälle talveksi lepäämään kartanon viileimpiin huoneisiin. Painopiste oli kukkivissa kasveissa kuten ruusu, hyasintti, narsissi, verenpisara ja kiinanruusu. Myös yrttejä kasvatettiin sisällä joko lääkkeeksi tai mausteeksi.
1800-luvun aikana huonekasvit nousivat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa melkoiseen suosioon. Tähän on ilmeisesti syynä juurikin kasvien talvetus sisällä ja pitkä talvi, jolloin vihreää luontoa haluttiin tuoda sisälle mieltä piristämään.
1800-luvun loppupuolella rahvaskin alkoi kiinnostua huonekasveista, kun asuntojen ikkunat suurenivat. Rahvas kasvatti pieniä kasveja pienissä asunnoissa, palmut ja muut suuret kasvit olivat kartanoiden koristeita. Suosiossa olivat tuonenkielo, amazoninlilja, saniaiset, traakkipuut, jukkapalmu, kentiapalmu, fiikukset ja posliinikukat.
1900-luvun alussa suomalaisten kodeissa uusina kasveina näkyivät esimerkiksi huonekuusi, hienohelma, unelma, kliivia ja saint paulia. Myös peikonlehti löysi tiensä koteihin. Palmut jatkoivat voittokulkuaan kartanoiden viherhuoneissa.
1920-luvulla kiinnostus huonekasveihin hieman laantui. 30- ja 40- luvulla eleltiin sodan varjossa ja kasviharrastuskin jäi muiden asioiden jalkoihin. Muodikkaita kasveja olivat hillityt ja graafiset anopinkielet, muorinkukat, kaktukset ja lehtikaktukset. Hortensia oli suosittu äitienpäiväkukka.
50-luvulla monia trooppisia kasveja kuten alocasioita nousi suosioon maailmalla. Meillä Suomessa muotiin tuli peikonlehti, hopeaköynnös ja kultaköynnös.
70-luku oli kasvien kulta-aikaa niin maailmalla kuin meilläkin. Kasveja käytettiin paljon sisustuksessa ja uusia kasveja ilmestyi kukkakauppoihin. Meillä suosiossa olivat pylvästyräkki, anopinkielet, fiikukset, saniaiset, peikonlehti, rönsylilja, enkelinsiipi ja muut begoniat, siroliuska-aralia, kultaköynnös ja muulinkorvat.
80-luvulla suosiossa olivat muun muassa jukkapalmut, saniaiset ja rönsylilja. Huonekasvien käyttö sisustuksessa väheni 70-luvun huippuvuosista.
90-luvulla Suomeen alkoi saapua uusia eksoottisia lajeja, kuten lihansyöjäkasvit ja orkideat.
Aivan 2000- luvun alussa huonekasviharrastus oli Suomessa hieman laantunut, mutta nyt 2020- luvulla huonekasvit ovat taas suositumpia kuin koskaan. Netti on avannut aivan uuden maailman kasviharrastajille. Pistokkaita vaihdellaan ja myydään netissä ja uusia lajikkeita tilataan ulkomailta. Kukkakaupatkin hankkivat enemmän harvinaisuuksia ja netti on väärällään kukkakauppoja niin Suomessa kuin ulkomailla.
2020-luvulla suosittuja ovat vanhakantaiset kasvit. Ihmiset haluavat vanhoja ja kestäviä lajikkeita. Nosteessa ovat myös köynnösvehkat, posliinikukat, anthuriumit ja alocasiat sekä yksittäiset erikoisuudet. Vanhat muotikasvit kuten pylvästyräkki, peikonlehti ja kultaköynnös ovat nyt suositumpia kuin koskaan.