Marraskuu lähestyy ja luonnonvalon varassa olevat huonekasvit alkavat mennä talvilepoon. Kasvu hidastuu ja voi loppua kokonaan talven aikana. Jotkin kasvit, kuten alocasiat ja caladiumit voivat kuolettaa kaikki maanpäälliset osansa. Jos kasvi on keinovalon alla, ei se mene talvilepoon, vaan jatkaa kasvuaan talvellakin. Eteläikkunalla lepoon mennään myöhemmin kuin muilla ikkunoilla.
Mitä kaikkea pitää huonekasvien osalta huomioida, kun syksy kääntyy talveksi?
Kun valon määrä vähenee, kannattaa kasvien lehdet puhdistaa pölystä ja muusta liasta. Näin kasvi pystyy hyödyntämään vähenevän valon paremmin. Jos kasvupohjassa on jotain kuohkeuttajaa, kuten perliittiä, ja ruukussa on pohjareikiä, voi kasvin viedä suihkuun. Jos kasvi on kovin tiiviissä kasvupohjassa, kannattaa ruukku ja kasvupohja suojata esimerkiksi ruukun ympärille laitetulla muovipussilla, joka on sidottu kasvin varren ympärille mahdollisimman tiukasti. Näin kasvupohjaan ei eksy liikaa vettä. Jos kasvi on umpiruukussa, ei sitä suihkuun kannata silloin viedä, sillä umpiruukkuun eksynyt vesi voi mädännyttää kasvin juuret. Tällöin kasvin voi sumuttaa sumupullolla ja pyyhkiä lehdet pehmeällä liinalla.
Kirjavalehtiset kasvit pystyvät yhteyttämään vain vihreillä kasvin osillaan. Ne tarvitsevatkin enemmän valoa, kuin vihreälehtiset kasvit. Liian pimeässä kasvit alkavat helposti ruskettamaan lehtien vaaleita kohtia. Kirjavalehtiset kasvit kannattaakin laittaa talveksi keinovalon alle, mikäli lehdet ruskistelevat tai tippuilevat.
Talvella huoneilma on kuivempaa, joten sumuttelua kannattaa harrastaa ihan muutenkin vaan. Kuivaa huoneilmaa kostuttavat myös ilmankostutin, pyykin kuivaus, akvaario ja vesiastiat pattereiden päällä. Kasvien sijoittelu ryhmiin nostaa myös paikallisesti ilmankosteutta kasvien ympärillä. Jos hommaat ilmankostuttimen, kannattaa hommata myös kosteusmittari, jotta et mädännytä asunnon rakenteita liialla kosteudella. Kuivaan huoneilmaan reagoivat kasvit (Itsellä ainakin muratti ja saniaiset) voi laittaa myös kasvikaappiin tai kasviterraarioon, joissa voi pitää korkeatakin ilmankosteutta.
Itselläni on ollut kesän ajan joitakin kasveja pohjoisikkunalla. Olen kuitenkin siirtänyt ne nyt kaikki valoisimmille ikkunoille. Pohjoisikkunalla pimeästä jaksosta tulee kovin pitkä ja se on liikaa useille kasveille, eivätkä ne selviä siellä talvesta. Olen myös siirrellyt kasveja lähemmäksi ikkunoita, jotta valoa olisi enemmän. Minulla on ollut aikaisempina talvina itä- ja länsi-ikkunoilla lisävalot kasveille, mutta tänä talvena ne saavat tulla toimeen ilman niitä, sillä sähkön hinta on noussut huimaksi.
Kastelua tulee talvea vasten vähentää usein reippaastikin. Kannattaa kuitenkin huomioida patterien läheisyys. Kun patteri posottaa täysillä kasvin vieressä, veden haihtuminen ruukusta lisääntyy. Myös puhaltava ilmalämpöpumppu voi lisätä veden haihtumista ruukusta ja lehdiltä. Huoneilman lämpötilallakin on merkitystä; mitä lämpöisempää, sitä enemmän vettä kuluu.
Lannoittaminen lopetetaan lepokaudella. Omiani lannoitan puolella annostuksella näin lokakuussa ja marraskuussa lopetan lannoittamisen kokonaan. Eteläikkunoilla olevia kasveja lannoitan hieman pidempään syksyllä kuin muilla ikkunoilla olevia kasveja. Keinovalon alla olevia kasveja voi lannoittaa talvellakin. Merilevää voi antaa esimerkiksi joka toisella kastelulla talvisin. Merilevä parantaa kasvin talvenkestävyyttä ja vastustuskykyä sekä parantaa kasvupohjaa. Lannoittamisen voi aloittaa taas helmikuussa, eteläikkunalla alkukuusta ja muilla ikkunoilla loppukuusta. Mikäli kasvi jostain syystä kukkii talvella, kannattaa sille silloin antaa kukkiville kasveille tarkoitettua mietoa lannoitetta kukinnan ajan vaikka joka kolmannella kastelulla.
Monet kasvit viihtyvät talvella hieman viileämmissä tiloissa (noin +15°C). Kannattaakin tarkistaa kunkin kasvin hoito-ohjeet talvea vasten. Viileässä autotallissamme olen säilyttänyt talvella esimerkiksi kliiviaa ja perhoskämmekkää. Viileässä olevia kasveja kastellaan erittäin maltillisesti.
Kasvien kannattaa antaa olla rauhassa omalla paikallaan talvella pimeimpään aikaan. Kun kasvia siirretään tai käännetään, sen pitää kääntää lehtensä ja oksansa uuteen suuntaan valoa kohti. Tämä vie kasvilta paljon energiaa, jota ei huonossa valossa liiaksi ole. Kasvi voikin reagoida liikuttamiseen esimerkiksi tiputtelemalla lehtiään.
Talvella kuiva huoneilma ja pimeys altistaa kasvit tuholaisille. Varsinkin vihannespunkki viihtyy kuivassa huoneilmassa. Kasvit kannattaakin tarkistaa aika ajoin ötököiden varalta. Kesällä ovet ja ikkunat ovat kotona auki ja altistavat kasvit tuholaisille ja talvella otollisissa oloissa tuholaisten määrä kasvissa voi lisääntyä nopeastikin. Itse tarkistan kaikki kasvini muutaman päivän välein niin kesällä kuin talvellakin.
Jotkin kasvit (esimerkiksi värinokkonen) ränsistyvät helposti pimeän talven aikana. Niistä kannattaakin ottaa alkutalvesta pistokkaita, joista saa keväällä uuden kasvin, mikäli emokasvi on mennyt rumaksi.
Ulkona alkaa olla jo melko kylmä. Kannattaakin huomioida, ettei tuuletusikkunan tai ulko-oven lähellä ole kylmänarkoja kasveja. Paleltuminen voi tapahtua muutamissa sekunneissa, kun kasvi altistuu kylmälle ilmalle.