Ilmajuurrutuksella tarkoitetaan juurrutusmetodeja, joilla saadaan kasvin varteen kasvamaan juuria. Näin kasvista voi leikata valmiiksi juurtuneen pistokkaan. Juurrutukseen voi käyttää melkein mitä tahansa kosteaa materiaalia, joka saadaan pysymään varren ympärillä. Materiaali yleensä kääritään kelmuun tai muuhun muoviin, jotta kosteus ei haihdu ja materiaali pysyy paikoillaan. Materiaali voi olla esimerkiksi sammalta, kasvupohjaa, käsipaperia tai kastelukangasta. Olen käyttänyt myös jugurttipurkkitaktiikkaa. Hirtän maalarinteipillä halkaistun jugurttipurkin kasvin varren ympärille ja laitan jugurttipurkkiin kookosta. Kookosta pitää kastella muutaman päivän välein, ellei purkin päälle askartele esimerkiksi foliosta kantta. Tämä on paljastunut todella hyväksi ilmajuurrutusmetodiksi, mutta jugurttipurkin kanssa on hieman aina painimista.
Köynnöskasveja olen ilmajuurruttanut myös ihan vedessä, ohjaamalla köynnöksen latvan (kohta, jossa on juurinystyröitä) vesilasiin. Näin varteen alkaa kasvaa juuria.
Miksi sitten kasveja ilmajuurrutetaan?
Joidenkin kasvien pistokkaat kuolevat helposti. Tällainen on mielestäni esimerkiksi Syngonium Red Arrow. Pistokkaat kuivattavat ensin lehtensä ja sitten varsikin alkaa kuivua ja lopulta mädäntyä. Olen kuitenkin saanut ilmajuurrutetut pistokkaat selviämään lähes aina. Tätä olen ilmajuurruttanut vedessä, sillä kasvin hento varsi ei kestä juurrutusmötin painoa.
Pistokkaat voivat nuutua juurrutuksen aikana. Varsinkin suurilehtiset pistokkaat eivät välttämättä pysty imemään vettä leikkauspinnan kautta niin paljon kuin iso lehti haihduttaa vettä ilmarakojensa kautta. Pistokas saattaa tällöin kuolettaa lehtensä ja jäljelle jää pelkkä varren pala eli tikku. Tikkukin toki yleensä juurtuu ja lähtee uuteen kasvuun, mutta tikulla voi mennä siinä paljon aikaa. Oma kokemukseni on se, että tikku myös mätänee helpommin kuin lehdellinen pistokas.
Ilmajuurrutus on yleensä nopea juurrutusmetodi. Kasvien varteen lähtee lähes aina kasvamaan juuria nopeammin kuin leikattuihin pistokkaisiin. Ilmajuurrutettujen pistokkaiden mätänemisprosentti on myös alhainen. Pistokkaan pään voi antaa kuivua rauhassa, laittamalla vain pistokkaassa olevat juuret veteen leikkaamisen jälkeen. Itse kuivatan yleensä pistokkaasta riippuen joistakin tunneista vuorokauteen. Mitä paksumpi varsi pistokkaalla on, sitä kauemmin kuivatus kestää. (Hentovartisia pistokkaita en kuivata ennen veteen laittoa, sillä ne nuupahtavat helposti moisesta.) Kuivumisen jälkeen ilmajuurrutetun pistokkaan voi istuttaa. Kuivunut leikkauspinta mätänee harvemmin, kuin kosteana juurtumaan laitettu leikkauspinta.
Puuvartisen huonekasvit juurtuvat usein hitaasti. Ilmajuurrutuksella juurtumisprosessia voi nopeuttaa oleellisesti.
Nopeasti juurtuvia kasveja on turha ilmajuurruttaa. Hentovartiset kasvit eivät myöskään sovellu ilmajuurrutukseen, ellet sitten saa kasvia taivuteltua vesilasiin tai rasiaan, jossa on kasvupohjaa. Erityisen hyvin ilmajuurrutus sopii kasveille, joilla on varressa juurinystyröitä/ ilmajuuria.