Huonekasvit

Huonovointisen kasvin elvyttäminen

Ensimmäiseksi kannattaa yrittää selvittää kasvin huonovointisuuden syy.

Tuholaiset:

Jos kasvini voi jotenkin huonosti, tarkastan ensimmäiseksi aina koko kasvin, onko siinä jotain ötököitä. Yleensä tuholaisötökät ovat pieniä, joten kasvi kannattaa syynätä erittäin tarkasti. Varsinkin lehtien alapinnat ja lehden ja varren kiinnityskohdat on hyvä syynätä tarkasti; löytyykö tiheää seittiä tai liikkuvia otuksia.

Jos kasvista löytyy ötököitä, pitää yrittää tunnistaa, mikä tuholainen on kyseessä. Aina ei olekaan kyse tuholaisesta vaan jostain vaarattomasta elukasta kuten hyppyhäntäiset ja maaperäpunkit. Yleisimmät tuholaiset ovat vihannespunkit, ripsiäiset ja villakilpikirvat. Vihannespunkkiin parhaiten mielestäni tehoavat petopunkit ja kasvien huolellinen suihkutus ennen punkkien levittämistä. Villakilpikirvoihin avuksi ottaisin pyretriinipohjaisen myrkyn, jota sumuttaisin ainakin kolmisen kertaa kasveihin viikon välein. Ripsiäisiin tehoaa parhaiten kasvin solukkoon imeytyvä systeeminen myrkky, jolla tekisin käsittelyn kaksi kertaa viikon välein. Myrkyttäessä pitää sumuttaa lehtien ala- ja yläpinnat ja varret. Myrkky ei mene välttämättä lehtirullan sisuksiin, joten jos kasvilla on lehtirullia, latvoisin kasvista ne pois. Tuholaiset leviävät helposti, joten kaikki kasvit kannattaa myrkyttää, jos tuholaisia löytyy. Ethän päästä myrkkyä viemäriin ja muista aina käyttää hengityssuojainta ja kumihanskoja, kun läträilet myrkkyjen kanssa.

Kasvupohjaan upotettava kosteusmittari auttaa kastelussa.

Kastelu:

Jos ötököitä ei löydy, seuraavaksi mietin, olenko kastellut kasvia liikaa tai liian vähän. Yleensä liian kuivana kasvi nuupottaa ja liikakastelu saa aikaan keltareunaisia ruskeita läikkiä lehtiin. Liikakasteltukin kasvi voi nuupottaa, mikäli juuret ovat mädäntyneet, eikä kasvi saa imettyä niillä enää vettä.

Liikakastelu on kasville yleensä pahempi asia kuin hetkellinen kuivuus. Jos kasvi nuupottaa ja kasvupohja on kuiva, saattaapi kyse on liikakakuivuudesta ja kasvi elpyy yleensä, kunhan saa vettä. Oikein kuivuneen tapauksen voi viedä suihkuun, kunhan se on pohjareiällisessä ruukussa. Kasvia voi myös sumutella ja huputtaa läpinäkyvällä muovipussilla muutamaksi päiväksi.

Jos kasvupohja on märkä ja kasvi on huonovointinen, voi kyse olla liikakastelusta. Ruukun voi laittaa sanomalehden päälle, jolloin lehti imee kosteutta pois ruukusta. Oikein pahassa tapauksessa kasvin voi nostaa ulos ruukusta ja kääriä multapaakun sanomalehteen. Myös kasvupohjaan isketyt tampoonit imevät tehokkaasti kosteutta pois kasvupohjasta. 😀

Keltapunalehden kasvupohja on päässyt liian kuivaksi ja kasvi nuupottaa. Onneksi se tokenee, kunhan saa vettä.

Valo:

Liian vähäinen valo on usein huonovointisuuden takana. Tällöin kasvi tekee kitukasvuisia lehtiä ja ohutta vartta. Lehtiin voi tulla ruskeita läikkiä tai kasvi tiputtelee lehtiään. Myös liikaa aurinkoa kasvi voi saada, jolloin lehdet kärtsähtävät mustiksi tai kuivuvat. Pimeys ja liikakastelu varsinkin ovat erittäin tappava yhdistelmä. Tällöin kasville pitää tarjota enemmän valoa ikkunasta tai lisävalolla.

Mikäli kasvi kuivuu tai tummuu ja se saa paljon valoa, kannattaa kasvi laittaa esimerkiksi muiden kasvien taakse/alle, jolloin se saa vähemmän valoa. Eteläikkuna on kesällä monelle kasville liian kuuma paikka. Mitä enemmän kasvi saa valoa, sitä enemmän sitä pitää kastella ja toisin päin.

Kasvivalot antavat vapautta kasvien sijoitteluun.

Lannoitus:

Huonovointisen kasvin kanssa voi myös miettiä, onko kasvi saanut liikaa tai liian vähän ravinteita. Kannattaa aina noudattaa lannoitteen annosteluohjetta ja antaa esimerkiksi joka toisella kastelulla pelkkää vettä. Talvella lannoitus lopetetaan, ellei kasvi ole kasvilampun alla.

Mikäli kasvi on saanut lannoitteita, kasvu on kituliasta, lehtiä mätänee ja lehdet voivat olla epämuodostuneita ja pieniä, voi liikalannoitus olla syynä huonovointisuuteen. Tarkista lannoitteen annosteluohje. Yleensä kastelulannoiteita laitetaan todella vähän veden joukkoon. Keväällä, jos kasvi on saanut uudet mullat, ei kastelulannoitetta anneta muutamaan ensimmäiseen viikkoon, sillä mullassa yleensä on varastolannoite. Jos epäilet liikalannoitusta ja ruukussa on pohjareikiä, kasvi kannattaa viedä suihkuun ja lorotella kasvupohjan läpi runsaasti vettä. Näin lannoitejäämät poistuvat kasvupohjasta. Lannoitteiden kanssa on sama tilanne, mitä enemmän kasvi saa valoa, sitä enemmän sitä lannoitetaan ja toisin päin.

Liian vähän lannoitetulla kasvilla voi olla värivirheitä lehdissä, värit ovat valjut, lehdet kellastelevat ja kasvu on honteloa. Jos lannoittamisesta on aikaa, kannattaa kasville antaa ravinteita. Älä kuitenkaan ylitä annosteluohjetta. Lannoitteesta kannattaa tarkistaa, että siinä on pääravinteiden typpi, fosfori, kalium lisäksi mikroravinteita kuten kalsium, magnesium, rikki, boori, mangaani, rauta, sinkki, molybdeeni ja kupari.

Ruukku ja kasvupohja:

Kasvi voi olla myös liian pienessä tai liian isossa ruukussa. Liian pieni ruukku on täynnä juuria, jolloin kasvin kastelu on haasteellista, veden valuessa vain juurakon läpi alusastialle. Liian iso ruukku taas altistaa kasvin juurimädälle, sillä iso ruukku kuivuu hitaasti. Myös kasvupohja voi olla liian vettä pidättävää tai liian ilmavaa kasvin tarpeisiin.

Jos kasvi nuupottaa, vaikka sitä on kasteltu, kannattaa tarkistaa kasvin juuret. Jos juuret ovat hyvässä kunnossa, voi kasvupohja olla kasville liian nopeasti kuivuvaa. Kasvupohja kannattaa vaihtaa vettäpidättävämpään lisäämällä siihen multaa tai kookosta. Jos taas juuria on ruukussa paljon, kannattaa kasvi siirtää isompaan ruukkuun tai jakaa kasvi useampaan ruukkuun. Jos juuret ovat mädäntyneet, kannattaa kasvista poistaa lehtiä ja kaikki mädäntyneet juuret ja laittaa kasvi uudestaan juurtumaan esimerkiksi veteen tai perliittiin. Kasvin voi myös pilkkoa pistokkaiksi ja aloittaa sen kanssa alusta. Sitten, kun hyväkuntoisia juuria kasvaa, uudesta kasvupohjasta pitäisi tehdä vettäpäästävämpi esimerkiksi perliitillä tai kevytsoralla.

Purppurajuorun alkaa olla aika päästä isompaan ruukkuun.

Kuiva huoneilma:

Kasvit saattavat varsinkin talvella kärsiä kuivasta huoneilmasta. Lehtien päät ruskistuvat ja lehtirullilla on vaikeuksia aueta. Paras konsti tähän on ilmankostuttimen hankinta. Hanki myös samalla ilmankosteusmittari, jotta asuntosi rakenteille ei tule liian kosteaa. Kasveja voi myös viedä suihkuun ja sumutella ahkerasti talvella. Pyykkien kuivaus kasvien läheisyydessä auttaa myös, kuten vesiastiatkin kasvien seassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: