Mikä on viherkasvien karanteenihuone? Mitä sillä tehdään ja miksi sellainen pitäisi olla olemassa? Mitä pitää huomioida, kun karanteenihuonetta järjestää? Miksi kasvi laitetaan karanteeniin?
Varsinkin, kun kasveja on paljon, et missään nimessä halua saada niihin ötökkäinvaasiota. Siksi kannattaakin aina kasveja ostaessa tarkastaa kasvien kunto jo kaupassa ja laittaa ne ainakin pariksi viikoksi karanteeniin, ennen kuin tuo ne muiden kasvien sekaan. Tämä siitä syystä, että esimerkiksi monet tuholaismyrkyt toimivat tehokkaasti vain aikuisiin yksilöihin, koska muun muassa ripsiäisen munat ovat niin syvällä lehtisolukossa, ettei tuholaismyrkky pääse niihin välttämättä käsiksi. Näin ollen ostaessa kasvi saattaa näyttää ötökkävapaalta, mutta viikon päästä tilanne onkin jo aivan toinen , kun piilossa olleet ripsiäisen munat ovat kuoriutuneet.
Periaatteessa karanteenihuoneeksi käy mikä tahansa soppi asunnossa, kunhan se on mahdollisimman kaukana kodin muista viherkasveista. Jos tila on pimeä, sinne kannattaa ostaa kasvilamppu. Oma karanteenihuoneeni on pukuhuone, jossa on pimeähkön pohjoisikkunan takia kirkasvalolamppu, josta tulee todella paljon luxeja, väriltään kylmän valkoisena nähtyä sinistä valoa. Sininen valo edistää kasvien kasvua. Lamppua pidän päällä 12 tuntia tuntia vuorokaudessa. Talveksi joudun ostamaan jonkin toisen lampun, sillä kirkasvalolaite menee isännän käyttöön.
Jos tila on huonosti valaistu, tarvitset esimerkiksi otsalampun kasvin tutkimista varten. Samaa otsalamppua voit käyttää puutarhassa kotiloiden ja etanoiden metsästyksessä. 😀 Suurennuslasista on apua ötököiden metsästyksessä. Puhelimeen saa ladattua suurennuslasi- applikaation, mutta sen koin hankalaksi käyttää.
Kun tulet kukkaostoksilta, laita kasvi paikoilleen karanteenitilaan ja käy katsomassa suurennuslasilla päivittäin lehdet varsinkin alapinnoilta ja lehtihangoista läpi. Jatkat tätä vähintään kaksi viikkoa. Voit laittaa myös kasviin roikkumaan iima-ansoja, johon mahdolliset ötökät tarttuvat ja siitä on helppo tunnistaa, mistä ötökästä on oikein kyse. Jos elukoita ei kipittele kasvilla koko kahden viikon aikana, laita kasvi muiden sekaan.
Jos elukoita löytyy, pitää ensin tunnistaa, mitä ötököitä ne ovat. Yleisimpiä huonekasvituholaisia ovat ripsiäiset, vihannespunkit ja kirvat. Harsosääskien torjuntaan suosittelen liima-ansoja, en myrkyttämistä. Kasvissa voi olla myös hyviä ötököitä, kuten hyppyhäntiäisiä, joita ei kannata hävittää. Jos hyönteiset kuitenkin paljastuvat tuholaisiksi, sinulle on kolme vaihtoehtoa. Voit heittää kasvin roskiin, voit myrkyttää kasvin tai voit ostaa petohyönteisiä syömään tuholaiset pois. Kaikissa tapauksissa kannattaa olla yhteydessä kasvin ostopaikkaan ja vaatia kasvista rahat takaisin. Kasvista ja tuholaisista kannattaa ottaa kuva ja kasvien kuitit säilyttää, jotta hyvitys sujuu mutkattomammin.
Kaikkein helpointa on heittää kasvi menemään tai viedä takaisin kauppaan, kuinka nyt kasvin myyjä haluaakaan toimia. Mikäli kasvi on harvinaisuus, jota olet kauan metsästänyt tai sillä on muuta tunnearvoa, kannattaa kasvi myrkyttää. Jos saastuneita kasveja on todella useita, voi petohyönteisten tilaaminen Biotus Oy:stä olla järkevintä. Silloin karanteenihuoneeseen kannattaa ehdottomasti hankkia pieni ilmankostutin. Se takaa petohyönteisten hyvän lisääntymisen. Biologisesta torjunnasta olen kertonut tarkemmin postauksissa Ripsiäiset, Kehrääjäpunkit eli vihannespunkit ja Osta leppäkerttuja, Biotus Oy myy!
Myrkyttämiseen on monia aineita, joihin kannattaa tutustua netissä ennen ostamista. Myös omia myrkkysekoituksia voi tehdä esimerkiksi mäntysuovasta. Tässä postauksessa en ala niistä sen tarkemmin kertomaan, vaan teen niistä oman postauksen joskus myöhemmin. Suihkutettavien myrkkyjen kanssa pitää käyttää hengityssuojainta ja huolehtia ilmanvaihdosta. Itselläni karanteenihuoneessa on ulko-ovi. Myös kylpyhuoneen läheisyys on suotavaa. Itselläni on ainakin tapana suihkuttaa uudet kasvit läpikotaisin ennen karanteenia. Silloin yksittäiset tuholaiset huuhtoutuvat pois ja samalla kasvissa mahdollisesti olevat käsittelyaineet ja pöly jms. poistuu lehtien pinnoilta. Myös myrkyttelyjen jälkeen kasvi on hyvä pestä runsaalla vedellä.
Kannattaa myös muistaa, että ötököitä voi olla myös kaupan yrteissä, leikkokukissa, pihasta kerätyissä kukissa ja esimerkiksi joulukukka-asetelmissa. Niitä ei kannata laittaa ikinä omien viherkasvien sekaan. Myös ikkunoista ja ovista voi lentää sisälle tuholaisia. Siksi kasvit kannattaakin tarkistaa kerran viikossa läpikotaisin, jotta tuholaiset eivät ehdi lisääntymään huomaamatta. Jos kasvissa on jotain epäilyttävää elämää, vie se heti suihkun kautta karanteenitilaan ja tarkista kaikki sen vierustoverit.