Kasveista kosteusongelmia asuntoon?

Aika usein törmään kysymykseen, että nostavatko kasvit huoneilman kosteutta liiaksi, aiheuttaen kosteusvaurioita kiinteistöihin, jos kasveja on satoja. Tiedän, että kasvit ainakin teoriassa nostavat ilmankosteutta asunnossa ja mitä enemmän kasveja on (tai mitä isompia ne ovat), sitä enemmän huoneilman pitäisi kostua. Entisessä asunnossamme oli yksi kosteusmittari ja sen antamien lukemien perusteella ounastelin, että kasvit eivät kuitenkaan kostuta huoneilmaa liikaa.

Varmuutta asiaan ei ollut, koska yksi mittari olisi voinut olla esimerkiksi rikki ja näyttää väärää lukemaa. Niinpä viime tammikuussa hommattiin kolme saksalaista TFA Dossmannin mittaria, jotka mittaavat ilman lämpötilan ja kosteuden seitsemän minuutin välein ja lähettävät älylaitteeseeni dataa mittaustuloksista, joita voi tutkia WeatherHub- palvelun kautta.

Mittarit sijoiteltiin eri puolille asuntoa; Yksi alakertaan olohuoneeseen, jossa on noin 40 erikokoista kasvia, toinen poikamme huoneeseen yläkertaan, jossa ei ole yhtään kasvia ja kolmas yläkerran aulaan, jossa ilmaa kostuttaa noin 100 pikkukasvia ja toinen mokoma pistokkaita. Lisäksi alakerran eteisen kasvinurkkaukseen sijoitettiin yksi tavallinen digitaalinen mittari.

Talomme on vanha hirsitalo, jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, mutta kylpyhuoneessa on katolle koneellinen imu, jonka voi laittaa päälle suihkun tai saunomisen jälkeen. Taloa lämmittää sähköpattereiden lisäksi ilmalämpöpumppu ja pönttöuuni.

Kesällä asuntojen ilmankosteus seurailee ulkoilman ilmankosteutta ollen kaikkea 30-99%:n välillä kelistä riippuen. Talvella lämmityskaudella ilmankosteus laskee ja sen pitäisi sisällä olla 20-40%. Yli 45%:n ilmankosteus jatkuvasti talvella saattaa kieliä puutteellisesta ilmanvaihdosta asujamäärään ja asumistapoihin verrattuna. Huoneilmaa kostuttavat esimerkiksi pyykin kuivaus, saunominen ja suihkussa käynti, huonekasvit ja niiden kosteat kasvupohjat, ruuan laitto, akvaario, kasvien sumuttelu ja tietenkin ilmankostuttimet. Lisäksi ihminen itsessään on aikamoinen kosteuden lähde hikoiluineen ja hengittämisineen.

Korkea huonelämpötila yleensä laskee ilmankosteutta kuten myös koneellinen ilmanvaihto.

Mitä mittarit sitten kertoivat neljän kuukauden seurantajaksolla?

Mittausten aloitushetkellä talossa kasveja ja pistokkaita oli noin 400. Nyt kasveja on parisensataa plus pistokkaat päälle.

• Yläkerrassa oli talvella keskimäärin parisen prosenttia korkeampi ilmankosteus alakertaan verrattuna.
• Pääsääntöisesti ilmankosteus asunnossa talvella oli 32-38%.
• Kovalla pakkasella ilmankosteus saattoi jäädä alle 30%:n.
• Saunominen ja suurimittainen kokkailu talvella nostivat ilmankosteuden joinakin kertoina yli 40%:n. Lukema laski kuitenkin nopeasti, kun saunominen ja ruuanlaitto oli ohi.
• Kasvien kastelupäivinä ilmankosteudessa ei ollut eroja muihin päiviin verrattuna.
• Kasvien runsas sumuttelu nosti hetkellisesti ilmankosteuden kasvien vieressä yli 40%:n. Sumuttelu kuitenkin vaikutti hyvin paikallisesti ja lyhytaikaisesti ilmankosteuteen.
• Yläkerran mittarien lukemat olivat lähes identtiset, vaikka toinen oli huoneessa, jossa ei ole yhtään kasvia ja toinen huoneessa, jossa on paljon kasveja.
• Yli 50%:n ilmankosteus oli talvella yhden kerran, kun meillä oli tuparit ja talossa toistakymmentä vierasta.
• Nyt keväällä ilmankosteus sisällä on noussut, ollen tällä hetkellä yleensä noin 40-50% kelistä riippuen.

Kaiken kaikkiaan mittarit kertoivat, että isollakaan määrällä kasveja ei ole liiallista vaikutusta asunnon ilmankosteuteen. Toki en tiedä, millaisia lukemat olisivat olleet, mikäli talossa ei olisi ollut lainkaan kasveja tai jos kasveja olisi vielä enemmän. Yläkerran mittarien samankaltaiset lukemat kuitenkin puhuvat päätelmän puolesta. Hieman jopa hämmästelin asiaa, koska oletin kasvien kostuttavan huoneilmaa edes jonkin verran.