Suomen kesässä monikin huonekasvi viihtyy pohjoisikkunalla, jossa kasvit saavat reippaasti aamu- ja ilta-aurinkoa. Talven tehdessä tuloaan pohjoisikkunalla valon saanti vähenee radikaalisti. Moni kasvi ei pärjää talvea pohjoisikkunalla tai ei ainakaan viihdy siellä kovin hyvin.
Yksi vaihtoehto on laittaa kasveille talveksi keinovalo, mikä auttaa pimeän ajan yli. Kasvit voi myös siirtää talveksi pois pohjoisikkunalta valoisampaan paikkaan. Voit myös pelata kasvitetristä parin viikon välein ja vaihtaa pohjoisikkunan asukkeja. Helpointa ja halvinta on kuitenkin hankkia pohjoisikkunalle kasveja, joita hämäryys osan vuotta ei häiritse.
Liian pimeässä monen kasvin kasvu tyrehtyy kokonaan tai siitä tulee hyvin pitkää ja honteloa. Lehdet jäävät pieniksi, varret ohuiksi ja pitkiksi ja kasvin lehtien väri saattaa jäädä kalpeaksi. Hämärässä kasvi herkistyy myös liikakastelulle, joten kastelua pitää syksyllä ja talvella vähentää. Omasta kokemuksesta ainakin muorinkukat kestävät talvella hyvin huonosti liiallista kastelua, jos ne eivät ole lisävalon alla.
Toiset kasvit kestävät hämärää paremmin kuin toiset. Yleissääntönä on , että kirjavalehtiset kasvit tarvitsevat paljon valoa. Kasvi voi yhteyttää vain vihreillä kasvinosillaan, mutta esimerkiksi mustat, keltaiset, valkoiset ja punaiset lehdenosat eivät yhteytä. Omasta mielestäni kuitenkin laikkuvehkat, joilla monilla on kirjavat lehdet, pärjäävät yllättävän vähällä valolla samoin kuin perus kultaköynnöskin. Myöskään mustalehtinen palmuvehka Raven ei tarvitse yhtään enempää valoa kuin vihreäkään.
Yleensä tummanvihreät kasvit kestävät hämärää paremmin kuin vaaleanvihreät. Ohutlehtiset kasvit kaipaavat yleisesti vähemmän valoa, kuin paksulehtiset. Tähänkin on kuitenkin monta poikkeusta säännöstä. Anopinkielet pärjäävät yleensä hyvin vähässäkin valossa, kuten kokemukseni mukaan myös esimerkiksi kilpipiilea ja tulilatvakin.
Itselläni melko hämärässä ovat myös selvinneet: reunustraakkipuu, anopinkielet, palmuvehka, kirjotähti, ludisia, venuksenkenkä, perhoskämmekkä, vihreä herttaköynnösvehka, laikkuvehkat, perus kultaköynnös ja rönsylilja. Myös tavallinen peikonlehti selviää pohjoisikkunalla, mutta kasvu jää hentoiseksi ja lehdet pieniksi.
Internet kertoo, että pohjoisikkunalle voisi lisäksi laittaa myös tuonenkielon, nukkumaijan, viirivehkan, varjomuratin, puistokultapalmun ja hopeaköynnöksen.
Kasvin viihtyvyyteen pohjoisikkunalla vaikuttavat lisäksi lämpötila, kastelun määrä ja ilmankosteus sekä ravinteet. Pääsääntö on, että mitä hämärämpää, sitä vähemmän kastellaan ja lannoitetaan. Ilmankosteus laskee yleensä talvisin, joten kasveja kannattaa sumutella pimeimpien kuukausien ajan tai hommata kasveille ilmankostutin. Huomioida pitää myös ikkunan alla mahdollisesti oleva patteri. Kuuma patteri kuivattaa huoneilmaa ja kasvupohjaa sekä saa kasvin haihduttamaan kosteutta enemmän. Tällöin kasvi tarvitsee enemmän vettä.
