Kasvupohjan tekemisessä huonekasville on muutama yleissääntö. Sekoituksessa saisi olla vain yksi vettä pidättävä ainesosa. Näistä yleisimmät ovat multa, kookoskuitu ja Seramis. Vettä pidättävän aineksen lisäksi kasvupohjaan tulisi sekoittaa jotain raaka-ainetta/ -aineita, jotka eivät pidätä vettä. Näistä yleisimmät ovat perliitti ja kevytsora. Koska suurin osa huonekasveista pitää ihan inasen happamasta kasvupohjasta, kannattaa sekoitukseen laittaa myös havupuun kaarnaa, joka happamoittaa hieman kasvupohjaa. Yllämainittujen ainesten lisäksi jotkut laittavat kasvupohjiinsa myös esimerkiksi sammalta, biohiiltä tai hohkakiveä, mutta en mene nyt näihin; pidetään homma simppelinä.
Vettä pidättävän aineksen määrä sekoituksessa riippuu siihen istutettavasta kasvista ja omista kastelutavoista. Jos kasvi kuluttaa paljon vettä (esim. punalehti, värinokkonen ja kiinanruusu), kannattaa vettäpidättävää ainesta laittaa enemmän. Samoin, jos olet laiska kastelija. Yleensä vettä pidättävää ainesta tulee seokseen noin puolet tai kolmasosa kaikesta seoksen aineksesta.
Mullaksi kannattaa valita turpeeton viherkasvimulta. Turve pidättää jopa liian paljon vettä ja altistaa kasvin juurimädälle. Turve tekee mullasta tiivistä ja se helposti kovettuu ruukussa ajan mittaan. Turpeen käyttöä kannattaa vältellä myös ympäristösyistä; turpeen nosto muun muassa tuhoaa suoalueita ja niiden ympäristöä. Mullassa on yleensä varastolannoitus, joten siihen laitettua kasvia ei tarvitse muutamaan viikkoon lannoittaa istutuksen jälkeen.
Kookoskuitu myydään yleensä puristettuna tiiliskivenä, joka täytyy ennen käyttöä turvottaa vedellä. Vettä tiiliskivi imaisee useamman litran. Kookosta löytyy myös karkeana hakkeena. Hake imee itseensä paljon vettä ja kuivuu erittäin hitaasti, joten en suosittele sen käyttöä kasvupohjana. Vain taidokas kastelija selviää sen kanssa. Kookoksessa ei yleensä ole ravinteita, joten siihen laitettua kasvia pitää muistaa lannoittaa.
Seramis- seoksissa kaikkien raaka-aineiden tulisi olla lähellä Seramiksen kokoa, jotta ainekset eivät erotu omiksi kerroksikseen ruukussa. Seramisseoksissa olevat kasvit kannattaa kastella suihkussa, jolloin erittäin kevyt perliitti ajan kanssa erottuu ja nousee kasvupohjan pinnalle. Seramiksen kanssa suosittelenkin käytettäväksi kevytsoramursketta ja pienirakeista kaarnaa. Seramis ei sisällä ravinteita, joten siihen laitettuja kasveja täytyy muistaa lannoittaa. Seramiksen kaltainen tuote on Wurth imeytysrae. Se on pienijakoisempaa kuin Seramis, joten sitä ei käytetä kasvupohja- sekoituksissa, mutta sitä voi käyttää yksinään kasvupohjana.
Kaarnaa myydään tuotenimellä orkideamulta. Myös terraariokaupoista löytyy kaarnaa. Orkideamultakaarna on melko isokokoista, joten Seramis- seokseen se täytyy pilkkoa oksasaksilla pienemmäksi. Kookoksen tai mullan joukkoon sen voi laittaa sellaisenaan. Terraariokaupoista löytyy myös pienijyväisempää havupuun kaarnaa, jos pilkkominen tuntuu työläältä. Toiset uunittavat kaarnan ennen käyttöä, jotta siitä kuolevat mahdolliset ötökät. Itse en ole jaksanut kaarnaa uunittaa. Sopiva aika on 30 minuuttia ja sopiva lämpö 150°C. Kaarna levitetään uuninpellille ja laitetaan uuniin.
Perliitti on valkoista, vulkaanista kuumennettua lasia, joka on hyvin huokoista ja kevyttä. Se kuohkeuttaa kasvupohjaa ja keventää ruukkujen painoa ja tekee kasvupohjasta vettäpäästävämmän. Perliitti pitää sisällään joitain kivennäisiä, mutta määrät ovat pieniä, joten sen kanssa täytyy muistaa kasvien lannoitus. Perliitissä kasvavat huonosti homeet ja bakteerit, siksi se onkin oivallista tavaraa pistokkaiden juurrutukseen; läpinäkyvään rasiaan/lasiin laitetaan perliittiä, astian pohjalle vettä ja pistokkaat pystyyn perliittiin. Perliitti pölyää, itse käytän hengitysmaskia, kun sekoitan perliittiä kasvupohjaan.
Kevytsoraa on monenlaista. Sitä myydään esimerkiksi nimillä ruukkusora, hiekoitusmurske, lecasora ja hydrosora. Kaikki ovat oikeastaan samaa tavaraa, vain raekoko vaihtelee. Itse käytän kookoskuidun kanssa hydrosoraa lähinnä sen kauniin vaaleanruskean värin takia, mutta muuten ei ole väliä, mitä kevytsoraa kookoksen tai mullan kanssa käyttää. Seramiksen kanssa kannattaa valita hiekoitusmurske. Kevytsorassa ei myöskään ole kasveille liiemmin ravinteita. Kevytsora kannattaa huuhdella pölystä ennen käyttöä esimerkiksi siivilässä.
Itse käytän kasveillani eniten kookospohjaisia kasvupohjia. Laitan pohjaan yleensä vajaan puolet kookoskuitua ja reilun neljäsosan perliittiä, reilun neljäsosan hydrosoraa ja kaarnaa ehkä kuudesosan jos sitäkään. Vähennän kookoksen määrää kolmannekseen, mikäli istutan siihen kuivemmasta tykkäävän kasvin.
Kasvupohja kannattaa sekoittaa huolellisesti ja tarkistaa, ettei kookoskuitu jää isoiksi kököiksi. Ylijäänyt kasvupohja kannattaa laittaa säilöön esimerkiksi avoinaiseen muovilaatikkoon, jossa se pääsee kuivumaan, eikä esim homehdu.