Kävin tällä viikolla Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jätin talven takia neljän hehtaarin suuruisen ulkopuutarhan väliin ja suuntasin heti kasvihuoneille. Ulkopuutarha täytynee tutkia ensi kesänä. Ulkopuutarhaa on uudistettu 2000-luvulla paljon, joten siellä riittää varmasti paljon ihasteltavaa. Seuralaisena reissulla oli isäntä, joka lähti mukaan ihan mielellään.
Ulkopuutarha on auki joka päivä 9-20 ja kasvihuoneet tiistaista sunnuntaihin 11-18. Ulkopuutarhassa saa vierailla ilmaiseksi ja aikuisen lippu kasvihuoneille maksaa 12€. Lauantaisin järjestetään ainakin kevään 2023 ajan opastettuja kiertokävelyitä. Ryhmille voi myös varata opastuksen. Puutarhan yhteydessä on pieni kahvila ja myymälä, jossa on myynnissä muun muassa kasviaiheisia kirjoja.
Kasvitieteellinen on lähellä Helsingin keskustaa osoitteessa Kaisaniemenranta 2. Me menimme Kampista metrolla muutaman asemanvälin Hakaniemeen. Asemalta oli muutaman sadan metrin kävelymatka puutarhalle. Kasvihuoneissa ei ollut ruuhkaa, muutama ihminen meidän lisäksi.
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1829. Kaiken kaikkiaan kasvihuoneissa on 1300 eri kasvilajiketta. Kasveja on saatu lahjoituksina ja muista kasvitieteellisistä puutahoista. Kasveja on myös kerätty luonnosta ja ostettu eri tahoilta. Kasvit ovat pääsääntöisesti samalta pituuspiiriltä millä Suomikin sijaitsee. Jonkin verran on myös Australian ja Aasian kasveja.
Kylmän ulkoilman jälkeen oli ihana päästä kasvihuoneisiin, joissa oli lämmintä (15-25°C). Kasvihuoneissa on kymmenen eri teemaista huonetta.
Lummehuone oli suosikkini, vaikka harmillisesti jättilumme oli menehtynyt tänä talvena ja se istutetaan uudestaan altaaseen maaliskuussa. Altaassa oli kuitenkin paljon muita ihania kasveja ja pyöreä kasvihuone oli muutenkin kaunis.
Välimerihuoneessa on Välimeren ja Aasian subtropiikin kasveja.
Saarihuoneessa oli subtropisten ja trooppisten saarien kasveja.
Etelä-Afrikkahuoneessa oli eteläisen Afrikan ja Australian lajeja.
Aavikkohuoneesta löytyi aavikoiden ja puoliaavikoiden kasveja.
Kuivanmetsänhuone oli omistettu Afrikan kuivien metsien lajeille.
Savannihuoneessa oli Amerikan ja Afrikan kuivien metsien lajeja.
Palmusali oli nimensä mukaan täynnä palmuja, mutta myös trooppisia hyötykasveja sekä eläviä fossiileja.
Toinen suosikkini oli sadematsähuone, varmaankin ainakin siksi, että siellä oli lämmintä ja paljon katsottavaa.
Sympaattisin huone oli pieni Saint Paulia- huone, jossa santut olivat hyvin edustettuna muiden afrikkalaisten vuoripurojen varrella elävien kasvien lisäksi.
Kiva lisä kasvihuoneissa kasvien nimilaput, jotka olivat uhanalaisilla lajeilla punaiset. Hyötykasvien laput olivat keltaisia ja muiden valkoisia. Netistä löytyy lisäksi kaikkien kasvihuoneiden ja ulkopuutarhan istutuskartat. Kasvihuoneiden kiertämiseen meillä meni reilu tunnin verran. Valokuvia tuli otettua todella paljon, mihin meni paljon aikaa. Kaiken kaikkiaan reissu oli mielenkiintoinen ja aloin jo suunnitella reissua muihinkin kasvitieteellisiin.
Tuttu paikka, kun lapsuudessani asuin kadun toisella puolella. Se ulkopuutarha on kyllä parhaimmillaan kesällä.