Hankin vajaa neljä vuotta sitten timanttiananaksen. Se kukki kauniisti tullessaan ja kukka oli punainen väriltään. Kasvin lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä kasvaa yksi kukkavarsi. Kasvi kukki oston jälkeen todella pitkään, useita kuukausia meni, ennen kuin kukka alkoi kuivua. Lehtiruusukkeen tehtävä on kerätä sadevettä ja kastetta; kasvia kastellaankin myös lehtiruusukkeeseen.
Kukinnan jälkeen kasvi alkoi kuolettaa itseään, mikä on timanttiananakselle tyypillistä. Ennen kuolemaansa kasvi kuitenkin tekee juurelleen muutamia poikasia. Sanotaan, että poikaset voi irrottaa emostaan, kun ne ovat noin kolmasosan lopullisesta korkeudestaan. Oma emokasvini kuukahti, kun poikasilla oli noin 7 cm korkeutta, joten päädyin irrottamaan ne melko pieninä. Irrotin poikaset skalpellilla niin, että niihin jäi juuria.
Istutin poikaset hengittäviin saviruukkuihin. Tämä kasvi on pienijuurinen, joten se ei tarvitse mahdottoman isoa ruukkua. Omani ruukku oli alkuun hieman isohko, mutta se koko sattui löytymään kaapista. Kasvupohjaksi laitoin noin 2/5 kookosta ja loput kaarnaa, perliittiä ja hydrosoraa. Tein hieman rouheamman pohjan, sillä kasvi on epifyytti, kasvaa esimerkiksi puiden rungoilla ja oksilla ja on herkkä mädännyttämään juurensa, mikäli kasvupohja on kovin vettäpidättävää. Kookoksen tilalle olisi voinut laittaa myös viherkasvimultaa. Kaarnaa suosittelen laittamaan tälle kasvupohjaan reippaasti, sillä kaarnaanhan ne juurtuvat myös puunrungoilla. Kaarnana käytin ”orkideamultaa”.
Poikasista toinen selviytyi ja olen seurannut sen matelevaa kasvua kolme vuotta. Kasvin tahti on ollut tuskaisen hidas näin kärsimättömän ihmisen mielestä. Ensimmäisenä vuonna ei oikeastaan tapahtunut yhtään mitään, sitten kasvi alkoi hitaasti kasvaa. Nyt sillä on korkeutta viitisentoista senttiä ja se alkaisi olla kohta silleen kukintakorkeudessa. Yleensä kasvi kukkii noin kaksivuotiaana, joten omani on jo vuoden jälkijunassa. En löytänyt edes mitään vippaskonsteja netistä, kuinka kasvin saisi huijattua kukkimaan, joten ei auta kuin edelleen vain odotella… Monta vuotta on ollut jo yhteistä matkaa, jotta sitten lopulta kukinnan jälkeen voi aloittaa alusta uusien poikasten kanssa.
Mielenkiintoinen kirjoitus. En tiennyt, että voisi onnistua jatkokasvattamaan tuota. Olen joskus ostanut kyläviemisiksi moisen, enkä tosiaankaan osannut neuvoa, että seuraisi kasvutilannetta emokukan kukinnan lakastuttua. Kiva oppia uutta. Meneehän tuo viherkasvista, vaikka ei kukkisikaan vielä.
Ok, pitäisköhän sitten alkaa kokeilla pussitusta… Jotenkin naurattaa ajatus banaanista ja kasvista pussin sisällä.
Sori nyt tuli sama asia kahteen kertaan, luulin ettei ensimmäinen viesti lähtenyt!
Visa Lipposen ”Kodin kukoistavat kasvit”- kirjassa neuvotaan antamaan ”etyleenikäsittely”, jos timanttiananas ei tahdo kukkia. Eli pussiin omenan kanssa, tai ainakin sijoittaa muutamaksi päiväksi omenavadin lähelle. Itse en ole tällaista kokeillut minkään kasvin kanssa.
Hei! Muistan lukeneeni jostain, että tarvitsisi etyleenikäsittelyn kukkiakseen. Saattoi olla jotain muutakin, jota en nyt muista.
Kukkii ymmärtääkseni kyllä, mutta tarvitsee etyleenikäsittelyn, jos haluaa kirkkaan värisen kukan. Jää väri hailakaksi, jos kukkaa ei pussita jonkun etyleenilähteen kanssa.