Isäntä toi puolitoista vuotta sitten kauppareissultaan iloiseksi yllätyksekseni kookoskasvin. (Cocos nucifera) Kasvin pisin lehti ulottui yli pääni korkeudelle. En yleensä innostu isoista kasveista, mutta tämä sai minut hymyilemään ilosta. Samalla kuitenkin olin huolissani, kuinka elinvoimaisen yksilön isäntä oli onnistunut ostamaan. Kookoksen juuret ovat herkkiä mädäntymään ja usein kasvi on kaupassa liian märässä kasvupohjassa ja kasvi on jo kotiin tuodessa juuristoltaan onneton.
Tarkastin kasvin kasvupohjan ja se oli lupaavasti vain hieman kostea ja ilokseni kasvin juuret olivat hyvässä kunnossa. Tuolloin vaihdoin kasville uuden isomman ruukun ja mullattoman kookos-perliitti-kaarna-hydrosora-kasvupohjan, joka on kasville parempi vaihtoehto kuin pelkkä vettä pidättävä multa. Multaakin kasville olisi voinut laittaa, mutta siihen olisi myös kannattanut laittaa sekaan esimerkiksi kevytsoraa tai perliittiä. Kookos viihtyy hieman happamassa kasvupohjassa, joten kasvupohjaan kannattaa myös sekoittaa hieman happamoittavaa kaarnaa. Itse käytän kaarnana ”orkideamultaa”. Kookosta laitoin seokseen noin puolet ja toisen puolen muita raaka-aineita.
Jo ruukkua vaihtaessani tajusin, että uusi ruukku olisi saanut olla isompi. Sain juuret kuitenkin sullottua kokonaan ruukkuun ja päätin, että vaihdan kasvin isompaan astiaan, kunhan saan sellaisen hommattua. Nyt olen siis katsellut kasvia ja pientä ruukkua puolitoista vuotta ja lupaillut sille uutta ruukkua.
Kookos on voinut erinomaisesti tähän kevääseen asti. Nyt kuitenkin alin lehti kellastui nopeaa tahtia ja se sai minut porhaltamaan Bauhausiin ruukkuostoksille. Ostin vanhaa ruukkua halkaisijaltaan paljon isomman mustan Elhon muoviruukun. Elhon mustat muoviruukut ovat edullisia ja mielestäni ihan kivan näköisiä, eivätkä kaipaa suojaruukkua koristeeksi. Ruukun pohjaan olisi voinut porata lisää ilmareikiä, mutta itse en nyt jaksanut. Reijistä liika vesi pääsee pois ruukusta ja lisäreijät varmistavat, ettei kasteluvesi jää ruukun pohjaan muhimaan.
Lisäsin kasvin kasteluveteen Atamin kalsium-magnesium ravinnetta, sillä epäilen niiden puutoksella olleen jotain osaa lehden kellastumiseen. Kookos tekee uutta lehteä, joten vanhojen lehtien kellastaminen voi olla myös kasvin luontaistakin käytöstä kuolettaa vanhimpia lehtiään. Mielestäni kuitenkin kellastuminen loppui, kun olen antanut kalsium-magnesium-lisää kolmella kastelulla. Päätin kuitenkin lisäksi vaihtaa ruukun isompaan.
Ennen ruukun vaihtoa kastelin kookoksen edellisenä päivänä, jotta kasvi oli hyvin nesteytetty. Leikkasin kellastuneen lehden pois. Kasvi kerää kuoletettavista lehdistään ravintoaineet takaisi kiertoon, joten vanhojen lehtien kannattaa antaa mennä kunnolla keltaisiksi/ruskeiksi ennen pois leikkaamista.
Minun piti suorittaa ruukun vaihto pihamaalla, jotta sotkut jäisivät ulos. Sattui kuitenkin ilma viilenemään, joten en halunnutkaan viedä kasvia pihamaalle. Kaadoin kookoksen kyljelleen keittiön lattialla jätesäkin päällä ja painelin ruukun reunoja kasaan, jotta se irtosi ruukustaan. Laitoin uuden ruukun pohjalle kolmen sentin kerroksen hydrosoraa. Uuden ruukun pohjareijät olivat sen verran suuret, että hydrosora pohjalla estää kasvupohjan valumisen ulos ruukusta. Olisin voinut laittaa myös jotain tiheää verkkoa ruukun pohjalle, jolloin hydrosoraa ei olisi tarvinnut laittaa.
Jätin istuttaessa kookospähkinästä reilu kaksi kolmasosaa kasvupohjan pinnalle. Nyt jatkan kalsium-magnesium-lisän antamista noin joka toisella/kolmannella kastelulla ja seurailen kasvin vointia. Juuret olivat hyväkuntoisen näköiset, joten epäilen kellastumisen johtuneen ravinteiden puutteesta.
Ruukun vaihdon jälkeen vein kookoksen perusteelliseen suihkuun, jossa kasvupohja kastui läpikotaisin. Lopuksi liruttelin kasvupohjaan lannoitevettä. Annoin kasvin valuttaa liiat vedet ruukusta ja lehdiltä kylpyhuoneessa, ennen kuin vein sen takaisin paikoilleen.