Koska saa kastella?

Olen erittäin taipuvainen viherkasvieni liikakasteluun, kun pikku hypomanioissani kasveja hoitelen. Näin kesällä kasvit yleensä selviävät hengissä liikakastelusta huolimatta, mutta talvella tuppaa tulemaan ruumiita, kun valon määrä vähenee, mutta veden määrä pysyy runsaana.

Kuinka usein kasvia sitten kuuluu oikein kastella ja kuinka paljon vettä annetaan? No sehän riippuu aivan täysin kasvualustasta, jossa kasvit ovat, kasvin luonnollisista elinolosuhteista, ruukun materiaalista sekä sen koosta ja tietenkin lämpötilasta, joka kasvin ympärillä vallitsee sekä ilmankosteudesta.

Mitä vettäläpäisevämpää kasvualusta on, sitä useammin kasvia pitää kastella. Jos kasvualustassa on paljon kevytsoraa, hiekkaa, perliittiä tai kaarnaa, sitä läpäisevämpää se on. Mitä enemmän kasvualustassa on multaa, turvetta, kookosta tai seramista, sitä harvemmin saa kastella.

Mitä kuivemmassa kasvi asuu luonnossa, sitä vähemmän kasvia tietenkin kastellaan. Mitä kosteammassa kasvi elää luonnossa, sitä kosteampana kasvualusta pidetään. Harva kasvi kuitenkaan pitää likomärästä kasvualustasta, joten kaikkien kasvien kanssa vähintään pintamullan pitää kuivahtaa kasteluiden välissä.

Lasittamattomat saviruukut hengittävät, joten saviruukuissa olevia kasveja pitää kastella useammin kuin muoviruukussa eläviä. Saviruukkuihin kannattaakin laittaa kuivassa viihtyviä kasveja, kuten kaktuksia ja mehikasveja. Pieni ruukku kuivuu nopeammin kuin iso ruukku, joten kosteasta pitävät kannattaa laittaa hieman isompaan ruukkuun kuin kuivasta kasvupohjasta pitävät kasvit.

Mikäli on hellettä tai kasvi on talvella lähellä patteria, kasvia pitää todennäköisesti kastella useammin kuin viileässä olevaa kasvia. Patterien lähelle kannattaakin sijoittaa kuivassa ja paahteessa viihtyviä kasveja.

Milloin kasvia sitten pitää kastella? Kastelutarpeen voi tunnistaa monella tavalla. Iso osa kasveista ilmaisee kuivuuden lerpattamalla lehtiään. Tällaiset kasvit kannattaakin kastella vasta, kun lehdet ilmaisevat kuivuudesta. Esimerkiksi viirivehkasta on helppo huomata, koska se on janoinen.

Toinen hyvä ohje on kokeilla ruukun keveyttä. Jos ruukku nousee kevyesti ylös, on kasteluajankohta lähellä. Jos kasvi on painavassa ruukussa, keveyden arvioiminen voi olla hankalaa. Myös kasvupohjissa on painoeroja. Perliitillä tai kevytsoralla jatkettu multa painaa kastelun jälkeen paljon vähemmän, kuin esimerkiksi pelkkä multa, ja ruukku saattaa tuntua keveältä, vaikka vielä ei olisi kastelutarvetta.

Yleinen ohje on sormen työntäminen multaan. Mikäli multaa ei jää sormeen, on aika kastella. Tämä konsti on kuitenkin käyttökelvoton isojen ruukkujen kohdalla, koska sormi ei mene tarpeeksi syvälle multaan. Isojen ruukkujen kanssa hyvä konsti onkin tunkea puinen grillitikku multaan ja antaa sen olla siellä 30 sekuntia. Tämän jälkeen tikusta on helppo sanoa, onko multa kuivaa vai märkää. Tikun pään pitäisi mennä vähintään puoleen väliin ruukkua ja se kannattaa tunkea multaan mahdollisimman keskeltä, läheltä kasvia, ei ruukun reunalta.

Kuten jo kerroin, olen aivan liian innokas kastelija. Niinpä olenkin hankkinut kasteluavuksi kasvupohjaan upotettavan kosteusmittarin. Mittari on ostettu Viherlandiasta ja maksoi reilun kympin. Se kertoo, kuinka kosteaa kasvupohja on. Kuivasta pitävät kastelen, kun mittari menee punaiselle ja kosteammasta pitävät, kun mittari on vihreän alueen alkupäässä.

Mielestäni mittari on todella kätevä käyttää. Kierrän vesikannun kanssa kasvit ja tuikkaan mittarin kasvupohjaan mahdollisimman keskelle ruukkua ja kastelen, jos on tarvetta. Ylikastelut ovat jääneet unholaan ja kasvit voivat paremmin. Minulla on paljon erilaisia kasveja monenlaisissa kasvupohjissa, joten niitä myös kastellaan eri tahdissa. Mittarin avulla ei tarvitse enää arpoa kastelutarvetta, vaan sen näkee konkreettisesti mittarin lukemista.

Vettä annan kasveille yleensä kerralla sen verran, että vettä hieman valuu alusastialle. Kaktuksille ja mehikasveille annan vettä vähemmän. Myös, jos ruukku on kovin iso, en laskettele vettä niin paljoa, että sitä tulisi alareijistä ulos asti. Ruukun ja alusastian väliin kannattaa laittaa esimerkiksi pullonkorkkeja, jotta liika vesi pääsee helposti valumaan pois ruukusta.