Kasvin hyvinvoinnin ja kasvun kolme taikasanaa ovat valo, vesi ja ravinteet. Jos jokin näistä kolmesta asiasta on pielessä, kasvin kasvu tyrehtyy tai on hintelää, lehdet menevät ryppyisiksi, ruskeiksi tai keltaisiksi ja jos tilanne jatkuu, voi koko kasvi kuolla. Kun hankkii kasvin, kannattaa netissä tutustua kasvin hoito-ohjeisiin. Ohjeita kannattaa katsoa useammasta lähteestä, jotta saat oikean kuvan hoidosta.
Ravinteet:
Ravinteet ovat kasveille tärkeitä, ilman niitä kasvin on vaikea kasvaa ja säilyttää kirkkaat värit lehdissä. Kukkivilla kasveilla kukinta on heikkoa, mikäli ravinteita ei ole saatavilla. Ravinteita tulisi kasville antaa helmikuusta marraskuulle, mikäli kasvi on luonnonvalon varassa. Jos kasvi on keinovalon alla, lannoitetta pitäisi antaa ympäri vuoden. Itse annan ikkunalla oleville kasveille keväällä ja syksyllä ravinteita noin joka toisella/joka kolmannella kastelulla hieman kasvin kasvuvauhdista riippuen. Hidaskasvuisia kasveja kannattaa lannoittaa hieman vähemmän kuin nopeakasvuisia. Keskikesällä annan lannoitteita jokaisella/joka toisella kastelulla. Kasvilamppujen alla oleville kasveille annan lannoitetta ympäri vuoden jokaisella/joka toisella kastelulla kasvista riippuen.
Lannoitetta pitää antaa annosteluohjeen mukaan. Näin välttyy ali- tai ylilannoitukselta. Yleensä lannoitetta annostellaan hyvin vähän ja annosteluun voi joutua hommaamaan esimerkiksi injektioruiskun, jolla saa ravinneliuosta juuri oikean millilitramäärän. Nestemäistä lannoitetta tulee ravistaa ennen käyttöä, jotta ravinteet ovat tasaisesti nesteessä.
Kun hankkii ravinnetta, kannattaa hankkia mahdollisimman laaja-alainen lannoite, jossa on päälannoitteiden (Typpi N, Fosfori P, Kalium K) ja sivuravinteiden (Kalsium Ca, Magnesium Mg ja Rikki S) lisäksi tarvittavat mikroravinteet (Rauta, mangaani, sinkki, kupari, boori, molybdeeni) Tällaisia lannoitteita ovat esimerkiksi Puutarhan Kesä- lannoite ja Atamin Premium Plant Powder.
Valo:
Kaikki kasvit tarvitsevat valoa voidakseen hyvin. Kasvin paikka on aina ikkunalla tai kasvivalon alla. Joillekin kasveille eteläikkuna kesällä voi kuitenkin olla liian paahteinen paikka. Useimmat kasvit viihtyvät hyvin itä- tai länsi-ikkunalla . Pohjoisikkunalla valoa riittää vain kesäisin, syksyllä, talvella ja keväällä valoa on liian vähän useimmille kasveille. Kannattaa myös huomioida ikkunan edessä ulkona olevat varjostavat asiat kuten katokset, rakennukset ja puut. Nämä voivat vähentää todella paljon ikkunalla saatavilla olevaa auringonvaloa.
Mikäli kasvit eivät saa lisävaloa talvella, pitää kastelua vähentää ja lannoittamista rajoittaa. Oikeastaan kaikki kasvit hyötyvät lisävalosta talvisin, mutta monet kasvit selviävät ihan hyvin ilmankin.
Mikäli kasvin hoito-ohjeissa lukee varjoon, se ei tarkoita, että kasvi pärjäisi pimeässä, vaan sitä, että kasvi ei viihdy suorassa keskipäivän paahteisessa auringossa.
Kasvivalaisimiksi käyvät monenlaiset polttimot. Kannattaa suosia energiatehokasta led- tekniikkaa. Omat lamppuni ovat teholtaan 10W- 55W ja ne ovat joko punaista ja sinistä valoa säteileviä kasvilamppuja tai sinistä valoa (4000K-6500K) säteileviä päivänvalolamppuja. Mitä vähemmän valossa on tehoa, sitä lähemmäksi kasvia se kannattaa laittaa. Kasvit pyritään valaisemaan mahdollisimman suoraan ylhäältä, näin kasvit eivät kasva toispuoleisesti ja lehdet saavat yläpinnoilleen valoa.
Vesi:
Useimmat kasvit pitävät siitä, että kasvupohja kevyesti kuivahtaa kasteluiden välissä. Kasvit yleensä kestävät kuivuutta paremmin kuin liikakastelua. Useat kasvit näyttävät janonsa selkeästi nuupahtamalla, mutta nousevat, kun vaan saavat vettä. Kannattaa kuitenkin yrittää kastella kasveja niin, että ne eivät pääse nuupahtamaan. Eri kasvien veden tarpeessa on paljon eroja, kaikkia kasveja ei voi kastella samassa aikataulussa; toiset tarvitsevat vettä usein ja toiset harvemmin. Yleensä mitä paksummat lehdet kasvilla on, sitä paremmin se kestää kuivuutta. Jos kasvilla on ohuita lehtiä paljon, se yleensä myös haihduttaa vettä reippaasti, joten se tarvitsee paljon vettä.
Usein itsellä ainakin tulee kasteltua liikaa eli kastelen liian usein. Olenkin hankkinut kasvupohjaan tökättävän kosteusmittarin, joka kertoo kasvupohjan kuivuusasteen. Mittarin saa muutamalla eurolla esimerkiksi Biltemasta ja se on ollut iso apu kastelutarpeen arvioinnissa.
Mikäli kastelet helposti kasveja liian usein, kannattaa kasvit istuttaa hengittävään saviruukkuun, jossa kasvupohja kuivuu nopeammin kuin muoviruukussa. Liikakastelijan ei myöskään kannata istuttaa kasveja liian isoon ruukkuun, joka kuivuu hitaammin kuin pieni ruukku. Kasvupohjaan kannattaa sekoittaa jotain kuihkeuttavaa ainesosaa kuten perliittiä tai kevytsoraa. Ne tekevät kasvupohjasta nopeammin kuivuvan, mutta myös ilmavamman, mikä on kasvien juurien mieleen.
Veden, valon ja ravinteiden lisäksi kasvin hyvinvointiin vaikuttavat myös esimerkiksi tuholaiset sekä taudit, vääränlainen kasvupohja ja pieni ruukun koko kasviin ja/tai juuriin nähden.