Juhannuksena keräsin puutarhasta ja läheiseltä niityltä ämpärillisen kukkia. Ämpäriin eksyi ruohosipulin kukkia, syreenin kukkia, muutama päivälilja, miirrinminttua, vuohenputkea, lupiineja, töyhtöangervoa ja tarha-alpia. Keräsin kasvit aamulla, jotta kasvit olisivat yön jäljiltä virkeitä ja hyvin nesteytettyjä.
Aloitin seppeleen teon mittaamalla tukevasta rautalangasta päätäni hieman isomman renkaan. Taivutin pihdeillä rautalangan päät koukuiksi, joilla kiinnitin päät yhteen. Sitten katkaisin puolitoista kertaa rengasta pidemmän ohuemman rautalangan ja kiinnitin renkaaseen kaksi lupiinia rautalangalla kieputtaen.
Lisäsin kasveja vielä kolme kerrosta ohuen rautalangan avulla. Pidin kasveilla melko pitkät varret, jotta kasvit pysyisivät tukevasti paikoillaan. Asettelin kasvit niin, että aloitin otsalta ja etenin taaksepäin. Kasvit asettelin niin, että varret osoittivat taaksepäin. Kukkia olisi voinut lisätä vielä lisääkin, mutta ämpärillisestä piti riittää kukkia kolmeen seppeleeseen.
Rautalangan tilalla kasvit olisi voinut kiinnittää esimerkiksi siimalla tai muulla kestävällä langalla. Myös jotain koristenauhaa olisi voinut käyttää viimeisellä kasvien lisäyskierroksella.
Lopuksi asettelin vielä yksittäisin kasveja aukkokohtiin. Kasvien varret olivat hieman pienentäneet rautalankarengasta, joten se istui päähän hyvin, vaikka itse rautalankarengas oli hieman päätä isompi. Mikäli seppele olisi jäänyt liian isoksi, olisi rautalankarengasta saanut lyhennettyä pihdeillä. Leikkasin vielä lopuksi kaikki seppeleestä törröttävät vasien päät saksilla lyhyiksi. Seppele oli ensimmäiseni, joten siitä hieman sojotti kukkia, mutta sain mielestäni aikaan ihan hyvän seppeleen.
Seppelettä kannattaa säilyttää varjossa ja sen voi vaikka upottaa veteen, mikäli haluaa sen säilyvän useamman päivän.