Kasveille tarkoitettu merilevä on valmistettu solmulevästä (Ascofyllum nodosum), joka kuuluu kylmän meriveden ruskoleviin. Sitä esiintyy vain Pohjois- Atlantin rannikoilla. Merilevä-ravinne on nestemäisessä muodossa tiivisteenä.
Merilevä sisältää jonkin verran makroravinteita, eli kasvin eniten tarvitsemaa typpeä (0,25%), fosforia (0,01%) ja kaliumia (0,6%). Määrät ovat kuitenkin niin pienet, että merilevä ei yksinään riitä kasvukaudella ravinteeksi, vaan tarvitsee rinnalleen jonkin kasvuravinteen.
Merilevässä on kuitenkin monia tärkeitä microravinteita, jotka hyödyttävät kasveja. Monista kasvuravinteista nämä puuttuvat osittain tai kokonaan. Näitä ovat esimerkiksi rauta, kalsium, magnesium, rikki, kupari, mangaani, sinkki, boori ja molybdeeni. Näillä mikroravinteilla on monenlaisia hyviä vaikutuksia kasveille. Raudalla on osansa lehtivihreän muodostamisessa ja kalsium on raaka-aineena soluseinien teossa.
Merilevässä on myös useita kasvihormoneja ja muita yhdisteitä, joilla on edullinen vaikutus kasveihin. Auksiini kasvattaa kasvisolujen pituutta ja sytokiniini edistää kasvua ja ehkäisee lehtien kellastumista. Betaiini ja abskissihappo lisäävät kasvin kylmän- ja kuivankestävyyttä. Gibberelliini edistää kasvin kasvua ja mannitoli stressinkestävyyttä.
Kaiken kaikkiaan merilevä-uute parantaa kasvin veden ja ravinteiden ottoa. Se myös kiihdyttää kasvupohjan mikrobien toimintaa, lisää kasvin tärkkelyksen- ja sokerintuotantoa ja siten kasvin kasvua ja hidastaa kasvin vanhenemisprosesseja. Merilevä myös parantaa kasvin pakkasenkestävyyttä ja stressinsietokykyä.
Merileväuutetta löytyy kaikilta isoilta kotimaisilta, eli Biolanilta, Kekkilältä ja Nekolta. Hinnoissa ei ole suurta eroa, eikä annostelussa tai koostumuksessa. Kaikkien näiden valmistajien merileväuute on täysin kasvisperäistä ja Luomu-laatua.
Merilevää voi antaa kasville vaikka joka kastelulla ympäri vuoden. Talvella se suojaa kasvia olosuhteiden aiheuttamalta stressiltä, kun valoa on vain vähän tarjolla ja kesällä se tarjoaa raaka-aineita kasvuun. Omilleni olen antanut merilevää noin pari kertaa kuussa. Kesällä annan esimerkiksi joka toisella kastelulla kasvuravinnetta ja joka toisella merileväuutetta. Talvella jätän kasvuravinteen pois ja kasvit saavat pelkkää vettä joka toisella kastelulla ja merileväuutetta joka toisella.
Merilevää voi antaa kasteluveden mukana tai sitten lehtiruokintana lehtien alapinnoille sumutinpullosta. Sumutteeseen annostellaan merilevää vain puolet siitä, mitä kasteluveteen annostellaan. Lehtiruokinnan paras ajankohta on aikainen aamu, kun aurinko ei vielä paista polttavasti ja lehtien alapinnana imuputket ovat auki. Lehtiruokintaan kannattaa laittaa ne kasvit, joilla on jotain häikkää juuristossa ja tietenkin pistokkaat, joilla ei vielä ole kunnollisia juuria.
Muista aina ravistaa merileväuute-pulloa ennen käyttöä. Uute ei myöskään saisi jäätyä tai olla suorassa auringonpaisteessa. Käytä aina valmistamasi merilevävesi saman päivän aikana valmistamisesta.
Luettelet paljon hyviä vaikutuksia., mutta mihin ne perustuvat, onko tätä ainetta tutkittu puolueettomissa tutkimuksissa vai onko teksti suoraan valmistajan mainoksista?
Iso osa tiedoista on suoraan valmisteiden sivuilta, kuten ravinteet, mitä sisältää. Haalin tietoa solmulevästä ja ravinteiden vaikutuksista kasveilla monelta sivulta, muiltakin kuin merilevän valmistajien sivuilta, mutta mitään puolueetonta tutkimusta merilevän vaikutuksista kasveille en löytänyt lähteeksi. Oma kokemukseni kuitenkin on, että talvella kasvit voivat paremmin, jos saavat lepokaudella silloin tällöin merileväuutetta. Eihän se toki mikään ihmelannoite ole.
Eihän tuo Wikipediakaan lähteenä mikään paras ole, mutta täältä löysin osan tiedoista
https://en.wikipedia.org/wiki/Ascophyllum