Voiko kaikkia kasveja sumutella ja kuinka usein sitä tehdään? Miten kasvit siitä sitten hyötyvät?
Talvella huoneilma kuivuu lämmityksen takia ja kesällä esimerkiksi kuivien helteiden aikana. Kasveille sopiva huoneilman kosteus on 60% – 80%. Talvella huoneilman kosteus on yleensä vain 20% – 40%. Helpointa onkin ostaa kunnollinen ilmankostutin, joka nostaa ilmankosteutta talvella.
Toinen vaihtoehto on asettaa kasvit ryhmiin ja laittaa niiden viereen vesiastia, joka haihtuessaan nostaa kosteutta paikallisesti. Huoneilman kosteus ei saisi kuitenkaan nousta jatkuvasti yli 60%, sillä se on jo huonoksi asunnon rakenteille. Onkin erittäin järkevää hommata ilmankosteusmittari, josta voit seurata asuntosi ilmankosteutta. Mittari ei maksa montaa euroa ja niitä löytää esimerkiksi Bauhausista ja vastaavista muista kaupoista.
Jos et omista ilmankostutinta ja ilmankosteus laskee alle 40%:in, täytyy suurinta osaa huonekasveja sumutella. Ruskeat lehtien kärjet kertovat yleensä liian matalasta ilmankosteudesta. Talvella sumuttelu kannattaa tehdä 1-3 kertaa päivässä. Samalla myös lehdet puhdistuvat pölystä. Vedestä saattaa kuitenkin jäädä kalkkisaostumia lehtien pinnalle. Ne kannattaa pyyhkiä pois pehmeällä liinalla. Kasveja sumutellaan huoneenlämpöisellä vedellä.
Kuivaa huoneilmaa kestää kuitenkin osa viherkasveista. Näitä ei kannatakkaan suotta sumutella. Kaktukset, mehikasvit, anopinkielet ja muut kuivan ystävät voi huoletta jättää sumuttelematta, sillä ne eivät siitä hyödy. Myös nukkapintaiset kasvit, kuten santpauliat, useat begoniat ja jotkin mehikasvit eivät pidä sumuttelusta, sillä vesi jää seisomaan nukkapintaiseen lehteen ja voi mädännyttää kasvin.
Osa kasveista ei myöskään pidä siitä, että vesi valuu lehtihankoihin. Näillä voi varsi alkaa mädäntyä, kun vesi jää pitkäksi aikaa muhimaan lehtihankoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin alocasiat ja ilmakasvit. Näitä kasveja pitääkin sumuttaa vain vähän ja varmistaa, ettei vesi valu lehtihankaan. Ilmakasvin voi laittaa alassuin kuivumaan sumutuksen jälkeen, jotta vesi valuu poispäin lehtihangoista.
Liian aurinkoisella säällä ei kannata kasvia sumutella. Auringonsäteiden osuessa vesipisaroihin kasvin lehdillä, saattaa siihen palaa polttomerkki. Sumutteluveden seassa kasville voi antaa merilevää, Jaakontaikaa tai muuta lehtiravinnetta, mikä lisää kasvin kasvua ja terveyttä.
Erityisesti sumuttelusta nauttivat vastaistutetut pistokkaat ja siemenet, saniaiset, muratit, huonekuusi, ihmepensas, kummituspuu, kaikki epifyytit, kuten köynnösvehkat, ilmakasvit, limoviikuna ja kaikki tropiikin kasvit. Muistathan, että jatkuva sumuttelu vähentää selkeästi kastelun tarvetta. Keltaruskeat laikut lehdillä kertovat yleensä liikakastelusta. Sumuttelua kasvit kaipaavat marraskuulta helmikuun loppuun ja kesäisin kuivilla helteillä. Muinakin aikoina monet kasvit toki tykkäävät sumuttelusta.
Tuholaiset, kuten vihannespunkit ja ripsiäiset viihtyvät kuivassa huoneilmassa, kun taas petopunkit viihtyvät kosteassa. Sumuttelu nostaa ilmankosteutta ja näin suojelee kasveja tuholaisilta. Myös suihkussa kasveja voi käyttää. Mikäli kasvupohja ei ole vettäpäästävää, kannattaa ruukku ja multa peittää muovipussilla, jolloin kasvupohjaan ei pääse liikaa vettä. Kasvi suihkutetaan kevyellä paineella ja huoneenlämpöisellä vedellä. Suihkussa kasvin lehdet puhdistuvat kunnolla pölystä, jolloin sen yhteyttäminen paranee.