Kasvit kellastuvat, nuupahtavat, tummuvat, eivät kasva ja jopa kuolevat ja syynä voi olla oikeastaan mikä vain. Välillä tuntuu, että herkimmät kasvit kiukuttelevat jopa kääntämisestä tai paikan vaihdosta 20 cm oikealle. Useimmiten kasvin huonovointisuuteen löytyy kuitenkin jokin ihan järkevä selitys. Kannattaakin yrittää netistä etsiä jokaiselle kasville hoito-ohjeet, sillä usein huonovointisuus johtuu yksinkertaisesta kasvin väärästä hoidosta. Alle olen listannut muutamia yleisimpiä syitä kasvien huonovointisuuteen.
Itselläni ehdoton ykkönen kasvien kellastumisiin ja kuolemiin on liikakastelu, varsinkin talvella, kun kastelua pitää vähentää. Lehtiin tulee ruskeita keltareunaisia läikkiä, lehdet kellastuvat, mätänevät tai tippuilevat, varret pehmenevät ja liikakastelun jatkuessa kasvi kuolee. Suurin osa kasveista pitää siitä, että kasvupohja hieman kuivahtaa kasteluiden välissä. Nyrkkisääntö on, että mitä vähemmän kasvi saa valoa, sitä vähemmän sitä pitää kastella.
Myös liian vähäinen kastelu voi näivettää kasvin. Kasvi menee kurttuiseksi, lehdet roikkuvat, kellastuvat ja tippuvat ja lopulta kasvi kuivuu ja saattaa kuolla. Liika kuivuus vaivaa kasveja yleensä kesäisin, kun aurinko paistaa. Patterien vieressä olevia kasveja voi vaivata liikakuivuus talvellakin. Isot kasvit voivat olla kesällä valtavia juoppoja ja niitä voi joutua kastelemaan yllättävän paljon. Yleensä kasvi toipuu hetkellisestä kuivuudesta ihan hyvin. Itse olen saanut henkiin kaksi vuotta kastelematta olleen kultaköynnöksen, joten välttämättä ei kannata heittää kasvia roskiin, vaikka se olisikin kuukahtanut kuivuuteen.
Kasvin huonoon kasvuun, pieniin lehtiin, kellastumisiin ja valjuihin väreihin sekä värimuutoksiin lehdissä voi olla syynä ravinnepuutokset. Keväisin ja kesäisin kasvit tarvitsevat yleensä noin joka toisella kastelulla lannoitetta. Toki kasvien kesken on eri vaatimuksia ravinteiden määrällä. Nyrkkisääntönä on, että mitä nopeakasvuisempi kasvi on, sitä enemmän se tarvitsee ravinteita.
Ravinteita voi myös antaa liikaa. Tällöin lehdet ovat epämuodostuneita, kasvu kituliasta, varret pitkiä, vaaleita ja hentoja, juuret palavat ja tilanteen jatkuessa kasvi kuolee. Kannattaakin aina noudattaa lannoitteen annosteluohjeita ja ainakin välillä antaa reilusti pelkkää vettä esimerkiksi suihkussa, jotta lannoitejäämät huuhtoutuvat pois kasvupohjasta. Keväällä kasvia ei tarvitse lannoittaa, mikäli laitat sille uudet mullat. Mullassa on riittävästi ravinteita kevään ajaksi. Syksyllä ja talvella lannoitetaan paljon vähemmän kuin kesällä, ellei kasvi ole tehokkaan lampun alla talvea.
Ötökät ovat hyvin usein syynä kasvin huonovointisuuteen. Tarkistan aina kaikki kellastuneet lehdet, että niissä ei näy mitään liikkuvaa, mustia pisteitä tai seittiä. Yleisimpiä huonekasveissa olevia haitallisia ötököitä ovat ripsiäiset, vihannespunkit, villakilpikirvat ja kilpikirvat. Myös kirvoja, juurikirvoja ja jauhiaisia kasveihin voi tulla. Kasvi kannattaa aina kaupassa tutkia ötököiden varalta ja pitää se karanteenissa joitain viikkoja ennen muiden kasvien sekaan laittoa. Itse en ostaisi kaupasta alennuksestakaan huonovointisen näköistä kasvia, sillä kurja ulkomuoto voi olla merkki tuholaisista.
Liian vähäinen valo on yksi suurinpia syitä kasvin heikkoon ja hintelään kasvuun ja kitumiseen. Varsinkin talvella valoa tulee ikkunoista paljon vähemmän, jolloin esimerkiksi pohjoisikkunan tai kaukana ikkunoista olevat kasvit eivät saa moneen kuukauteen kunnolla valoa ja kasvit saattavat kuolla tai ränsistyä talven aikana. Itselläni myös itä- ja länsi-ikkunalla olevat kasvit saavat lisävaloa talvella. Kasvien sijoitteluun saa vapautta hankkimalla kasvivaloja, jolloin kasvit eivät ole riippuvaisia auringon säteistä.
Myös liika aurinko voi tappaa kasvin. Eteläikkuna saattaa olla kesällä monelle kasville liian kuuma. Toiset kasvit pärjäävät toki paahteessakin, mutta kaikki kasvit kannattaa totuttaa paahteeseen pienissä pätkissä. Kannattaa myös muistaa, että kasvit kaipaavat paljon vettä, jos ne ovat kuumalla eteläikkunalla. Toiset kasvilamput kuumiavat, jolloin sitä ei saa laittaa liian lähelle kasvia tai kasvi kärtsähtää.
Monet kasvit ovat herkkiä kylmälle ja vedolle. Trooppisen kasvin voi onnistua palelluttamaan muutamissa sekunneissa ja paleltumia voi tulla, vaikka keli ei olisi vielä edes pakkasen puolella. Ostettu kasvi kannattaakin pakata kylmällä ilmalla huolellisesti, vaikka kotiin/autoon olisikin lyhyt matka. Hyvä on myös miettiä, mitä kasveja laittaa ovien ja ikkunoiden läheisyyteen. Pakkasilla tuulettamisen kanssa pitää olla varovainen. Paleltumat näkyvät usein mustuneina, riippuvina ja mätänevinä lehtinä. Mikäli kasvi paleltuu, kannattaa vioittuneet kasvin osat poistaa. Mikäli juurakko ei ehtinyt myös paleltumaan, saattaa kasvi lähteä uuteen kasvuun.
Kuiva huoneilma voi vaivata kasveja varsinkin talvella, kun lämmitys kuivaa huoneilmaa. Kasveille kannattaa hankkia ilmankostutin, jos kasvien lehtien päät ja/tai reunat alkavat kuivua. Ilmankostuttimen kanssa pitää hankkia ilmankosteusmittari, sillä huoneistoissa ei saisi talvella olla jatkuvasti yli 50%:n kosteus. Itse käytän ilmankostuttimia, kun ilmankosteus laskee talvella alle 40%:in. Sumuttelu ja vesiastiat kasvien seassa myös nostavat paikallisesti huoneilman kosteutta.
Jotkin kasvit kuolettavat kasvaessaan alimpia lehtiään. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi alocasiat ja traakkipuut. Alimpien lehtien kuoleminen kuuluu näiden kasvien elämänkiertoon, eikä sitä kannata pelästyä.
Väärä kasvupohja voi aiheuttaa myös kasvin huonovointisuutta. Esimerkiksi kaktukset ja mehikasvit pitää istuttaa vettäpäästävään ja nopeasti kuivuvaan kasvupohjaan ja perhoskämmekät kaarnaan. Monet mullat ovat kovin vettäpidättäviä, jolloin niiden sekaan kannattaa laittaa kevytsoraa tai perliittiä ennen kasvin istutusta. Myös uusi kasvi kannattaa istuttaa uuteen multaan, sillä kaupassa kasvin kasvualusta on yleensä hyvin vettäpidättävää ja kasvin juuret voivat siinä pidemmän päälle huonosti. Itse käytän nykyisin lähes ainoastaan mullattomia kasvupohjia, joihin laitan kookosta, perliittiä, kaarnaa ja kevytsoraa. Mitä kosteammasta kasvi tykkää, sitä enemmän laitan kookosta. Mitä kuivemmasta kasvi tykkää, sitä vähemmän laitan kookosta.
On monia kasveja, jotka menevät lepoon talvella. Valon ja lämmön väheneminen laukaisee lepoon menon ja kasvi kuihduttaa kaikki tai suurimman osan maanpäällisistä osistaan. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi alocasiat ja kirjolehdet (Caladium). Omat lattialla majailleet alocasiani menivät lepoon, kun saivat syksyllä kylmää ilmaa ulko-ovesta vedon muodossa. Tällöin kannattaa lopettaa kasvin kastelu ja nostaa se johonkin hämärään paikkaan tai nostaa juurakko/mukula kokonaan pois kasvupohjasta. Kun valon määrä keväällä lisääntyy, nostetaan kasvi valoon ja kastellaan. Tämä saattaa innostaa kasvin heräilemään uudestaan.
Toiset kasvit kukkivat vain kerran ja kuolevat sen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin ilmakasvit sekä maaorkideat, timanttiananas ja kirjohuisku. Kukinnan aikana ne kasvattavat juurelleen poikasia, joista lähtee sitten uusi kasvu emokasvin kuollessa.
Veden korkea pH voi olla ongelmana Suomessa, kun vesi on usein kovaa, eli siinä on paljon kivennäisiä, jotka nostavat veden emäksisyyttä. Apteekista voi ostaa pH-liuskoja, joilla voi tarkistaa veden pH:n, mikäli epäilee veden olevan kovin emäksistä. Esimerkiksi Vpluxilta ja muista viljelyn erikoisliikkeistä saa pH- down nestettä, jolla veden saa tarvittaessa happamammaksi. Myös lähdevesi tai sadevesi on yleensä happamampaa kuin kraanavesi.
Kasvi voi olla myös likainen ja pölyinen, mikä vaikeuttaa kasvin yhteyttämistä. Kasvin lehdet kannattaakin pyyhkiä säännöllisesti tai kasvin voi viedä silloin tällöin suihkuun.
Liian pienessä ruukussa kasvin juurilla ei ole tarpeeksi tilaa kasvaa ja koko ruukku saattaa täyttyä pelkillä juurilla, jolloin vesi lorisee kastellessa kasvualustan läpi. Tällöin kasvi pitää jakaa tai laittaa isompaan ruukkuun. Pientä ruukkua pitää muutenkin kastella useasti, jotta kasvi ei kärsi kuivuudesta.
Liian iso ruukku taas altistaa liikakastelulle. Suuri kasvutila ruukussa voi myös innostaa kasvin tekemään pelkkiä juuria, jolloin maanpäällinen kasvu tyrehtyy.