Lähes kaikilla kasveillani on ruukussa jonkinlainen nimikyltti. En laita niitä itseäni varten, sillä itse tunnistan kaikki kasvini ja muistan lähes kaikkien tieteellisen nimenkin. Nimikyltit ovat kyläilijöitä varten. Näin kaverit voivat mielenkiintoisen kasvin nähdessään katsoa myös sen nimen nimikyltistä. Nimikylttiä kirjoittaessa kannattaa huomioida kynän vesiliukoisuus. Vesiliukoinen teksti ei pysy pitkään kyltissä, mikäli se saa kosteutta tai kasteluvettä päällensä. Itse olen päätynyt permanent kalvotusseihin. Niissä on sopivan kapea pää nimien kirjoittamiseen.
Yksinkertaisimmillaan nimikyltti voi olla pala maalarinteippiä ruukun kyljessä, jossa lukee kasvin nimi. Myös erilaisia etikettitarroja voi käyttää. Tarrojen ongelma on niiden tarttuminen ikuisiksi ajoiksi purkin pintaan. Uuden tarran voi tietenkin laittaa aina vanhan päälle, kun kasvi ruukussa vaihtuu. Myös Dymo-tarratekstiä voi käyttää, mikäli omistaa Dymo-kirjoittimen. Saviruukuissa tarrojen kiinnipysyminen on heikkoa. Saviruukuissa olevien kasvien nimikylteiksi pitää laittaa jotain muuta kuin tarroja.
Edullinen ja helppo ratkaisu nimeämiseen on pyykkipoika ja pala pahvia. Pahvinpalaan kirjoitetaan kasvin nimi ja se kiinnitetään ruukkuun pyykkipojalla. Pahvi voi olla valkoista tai värikästä, samoin kuin pyykkipojissa on paljon valinnanvaraa. Pahvinpala voi olla muodoltaan sellainen kuin haluat. Mikäli jaksat ja osaat, voi pahvin leikata vaikka kasvin lehden malliseksi, sydämeksi jne. Pahvin voi myös laminoida, mikäli haluaa siitä kosteutta kestävän. Kovin pieni pyykkipoika ei pysy saviruukun reunassa kiinni, sillä ruukun reuna on melko paksu. Kasvin nimen voi myös kirjoittaa suoraan pyykkipoikaan, mikäli se on pinnaltaan tasainen tai puinen.
Kasvupohjan pinnalle voi myös laittaa sileäpintaisen kiven, johon voi kirjoittaa kasvin nimen. Oikeanlaisia kiviä voi olla vaikea löytää, mutta usein sileäpintaisia kiviä löytyy rannoilta. Jotkin puutarhaliikkeet myös myyvät erilaisia kiviä. Vaaleaan kiveen nimen voi kirjoittaa mustalla tussilla ja tummaan kiveen valkoisella tussilla. Myös iso ja tasapintainen simpukankuori kelpaa nimikyltiksi kasvupohjan pintaan aseteltuna.
Tarjolla on myös paljon erilaisia kasvupohjaan painettavia varrellisia nimikylttejä. Esimerkiksi kauppojen puutarhaosastoilta löytää kasvimaalle tarkoitettuja kylttejä. Näiden huono puoli on niiden hinta. Jos kasveja on paljon, haluaa löytää edullisempia vaihtoehtoja.
Itse olen päätynyt käyttämään Biltemasta ostettuja puutikkuja. Tikku on noin 25cm pitkä ja reilu sentin leveä. Tikut on tarkoitettu maalin sekoittamiseen, askarteluun ja takan sytyttämiseen. Tikkuun mahtuu hyvin hieman pidempikin kasvin nimi. Kirjoitan tikun toiselle puolelle tieteellisen nimen ja toiselle puolelle suomenkielisen nimen. Ajan kanssa puinen tikku lahoaa kasvupohjassa olevasta päästään. Lahoamisessa kestää kuitenkin kauan, omilla kasveillani on yli 2 vuotta olleita tikkuja. Tikut ovat edullisia; 300 kpl maksaa reilu kympin. Tikkuja löytyy myös muovisia, mikäli haluaa puutikkua kestävämmän ratkaisun.
Alla on linkkejä erilaisten nimikylttien luo:
https://www.vplux.fi/fi/product/nimikyltti/881
https://www.vplux.fi/fi/product/nimikyltti-valkoinen-15cm-1kpl/13430