Puutarha

Peikonpähkinäpensaan istutus

Peikonpähkinäpensas (Corylus avellana ”Contorta”) löytyi Viherlassilalta Turusta. Se oli alennuksessa ja maksoi noin 20€. Innostuin pensaasta, sillä se kasvattaa korkkiruuvilla olevia oksia, joista saa hauskoja kasvitukia. Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti pensas sitten keppejä tuottaa.. 😀

Peikonpähkinäpensas saattaa selvitä kolmosvyöhykkeellä talvesta ulkona. Toinen vaihtoehto on pitää pensas ruukussa ja talvettaa se esimerkiksi viileässä kellarissa. Itselläni ei viileää säilytyspaikkaa ole, joten päätin epäonnistumisen mahdollisuudesta huolimatta, laittaa pensaan avomaalle. Ajattelin suojata kasvin juurakkoa syksyn lehdillä ja havuilla ja itse pensaalle ostan pakkaspeitteen, johon käärin sen talveksi. Pakkaspeitteitä myy esimerkiksi Bauhaus ja Hankkija. Pakkaspeite suojelee kasvia myös kevään paahteelta.

Istutuspaikaksi valikoitui etupihan suojaisa etelä-seinusta, jossa kasvaa tyytyväisenä myös viiniköynnös. Koristepensaita voi istuttaa keväästä syksyyn. Keväällä ja kesällä istutettavat pensaat tarvitsevat kastelua istutuksen jälkeen. Syksymmällä istutettuja ei tarvitse kastella niin paljoa. Myös seuraavana kesänä istutuksesta pensasta kannattaa kastella hellepäivinä.

Peikonpähkinäpensas viihtyy kalkkisessa ja ravinteikkaassa maassa. Omani istutus tapahtui kukkapenkkiin, jota kalkitsen vuosittain, joten en laittanut lisäkalkitusta maahan istutuksen yhteydessä. Myös lannoittamisen jätän tältä syksyltä, sillä olen lannoittanut kukkapenkkiä Puutarhan Kesällä kesän aikana. Jatkossa annan toukokuussa kasvulannoitetta ja elokuussa syyslannoitetta.

Kaivoin kukkapenkkiin 45cm syvän kuopan, johon laitoin pohjalle 15cm paksuudelta hydrosoraa ja 5cm viherkasvimultaa, jota minulle on jäänyt pussin pohja. Pidän huonekasveja mullattomissa kasvualustoissa, joten multa on aivan turhan panttina pyörinyt jaloissa. Kuopan ympäriltä kitkin kaikki kasvit pois. Kuopan pohjalle olisi voinut laittaa ennen istutusta hieman esimerkiksi kanankakkaa.

Edellisenä päivän olin laittanut peikonpähkinäpensaan juuripaakun ämpäriin, jossa oli vettä. Näin multapaakku on varmasti kostea, kun pensas istutetaan. Otin pensaan pois ruukustaan ja hieman irrottelin reunimmaisia juuria irti multapaakusta, jotta ne lähtevät nopeammin kasvamaan maahan. Varsinkin kiepillä ruukun reunoilla olevat juuret kannattaa suoristaa tai jopa trimmata pois, sillä niistä saattaa kasvaa ajan myötä kuristavia juuria.

Laitoin pensaan kuoppaan ja täytin sen reunat kuopasta kaivamallani mullalla, joka oli oikein hyväkuntoista. Varoin laittamasta pensasta liian syvälle, multapaakun päälle tuli noin 3 cm multaa. Mullan pintaan olisi voinut laittaa jotain kuorikatetta, itse laitoin hydrosoraa.

Peikonpähkinäpensas on yleensä vartettu tavalliseen pähkinäpensaaseen. Tällöin taimen ympärille nousevat sivuversot pitää napsia pois, sillä ne ovat yleensä suoravartista pähkinäpensasta. Istutin pensaan ympärille tulppaaneja, jotka pitävävät rikkaruohot kurissa keväällä.

Peikonpähkinäpensas saattaa kukkia alkukeväästä keltaisin kukin. Ajan kanssa se voi kasvaa Suomessa ulkona parimetriseksi. Lisätä pensasta voi pähkinöistä.

(5) Kommentit

  1. Hei Hanna,
    Meillä täällä Lielahdessa kasvaa ulkona n. 2.5-3m Peikonpähkinä.
    Ollut ulkona ilman suojausta jo monta vuotta.

  2. Eero Nerto says:

    Hei Hanna,
    Meillä täällä Lielahdessa on ulkona kasvanut peikonpähkinä jo monta vuotta.
    Ei mitään suojauksia, vaan ollaan ainoastaan poistettu varkaita (ei kiertyviä oksia).
    On tällä hetkellä n. 2,5-3m korkea ja leveä.

    1. Hanna says:

      Osa meidän pensaasta kuoli ensimmäisen talven aikana, mutta osa jäi henkiin. Vieläkin porskuttaa, vaikken ole myöskään suojannut!

  3. Tarja.salmi says:

    Heippa

    Onkohan istuttamasi peikonpähkinä selvinnyt talvista?
    Ostin juuri itse, ja mietin täällä III-vyöhykkeellä, että ottaisiko riskin ja istuttaisiin maahan….?

    1. Hanna says:

      Paleltui latvastaan, mutta juurelta tekee lehtiä. Ilmeisesti lumi on suojannut pensaan alaosaa ja juurakkoa. Jäi viime talvena suojaamatta, mikä tietenkin on syynä paleltumiseen. Harson alla olisi varmaan selvinnyt koko pensas.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *