Huonekasvit

Perhosorkidean kasvupohjan vaihto

Kaupallinen yhteistyö viljelytarvikkeita myyvän Vplux Oy:n kanssa

Minulla on ollut reilu kolme vuotta sitten ostettu perhosorkidea, jonka ostin kukkivana. Orkidea kukki toisen kerran vajaa vuosi sitten valkoisin kukin. Olen orkidean hankkiessani vaihtanut sille kukinnan jälkeen kasvupohjaksi Kekkilän orkideamultaa eli kaarnaa ja rahkasammalta. Kekkilän tuotteessa on kuitenkin sammalta hyvin vähän. Sammal pidättää vettä, joten sammaleettomuus on aiheuttanut kasville aika ajoin kuivumista ja lehdet ovat menneet uurteisiksi ja lopulta kuivuneet kokonaan. Nyt perhosorkideani on intoutunut kasvattamaan uusia lehtiä ja juuria, joten päätin vaihtaa sille vihdoin kasvupohjan. Kasvupohja pitäisi perhosorkidealle vaihtaa parin/ kolmen vuoden välein, jotta se pysyy ilmavana ja se suositellaan tehtäväksi kukinnan jälkeen.

Sekoitin kasvupohjaksi Vpluxilta koekäyttöön saamaani pestyä rahkasammalta ja Sybasoilin Orchid Barkia eli kaarnaa. Vpluxin myymä rahkasammal paljastui todella hyvälaatuiseksi; se oli puhdasta ja hajutonta. Laitoin sitä seokseen noin 20%. Sammaleen pienin myyntierä Vpluxilla on 20g, joten sitä ei tarvitse ostaa paljoa kerrallaan. Sybasoilin kaarna oli myös paljon laadukkaampaa kuin Kekkilän orkideamulta. Kekkilän tuote on välillä haissut homeelle ja kaarnan seassa on tikkuja, oksan palasia ja jopa kiviä. Sybasoilissa ei näitä ongelmia ollut. Tuote oli raekooltaan hieman isompaa kuin Kekkilän tuote. Seoksen sekaan olisi voinut laittaa vielä hieman biohiiltä, mutta minulla ei ollut sitä varastossa, joten jätin sen pois.

Kastelin orkideani pari päivää ennen kasvupohjan vaihtoa upottamalla sen ruukkuineen vesiastiaan, jossa annoin sen olla jokusia minuutteja. Näin kasvi oli hyvin nesteytetty ennen kasvupohjan vaihto- operaatiota.

Nostin perhosorkidean varovasti ylös ruukusta kasvin tyvestä kiinni pitäen. Kasvi nousi ylös ja irtosi heti kasvupohjasta ja sain huomata, että kaikki kasvupohjan pinnan alla olleet juuret olivat mätiä tai kuolleita. Kaadoin ruukkuun jääneen kasvupohjan sanomalehden päälle ja tajusin heti mistä kiikastaa. Kolmessa vuodessa kaarna oli alkanut maatua purkissa ja kasvupohja oli tiivistä mössöä. Mönjä oli läpimärkää ja se oli mädännyttänyt kaikki juuret. Seuraavaksi otinkin sitten käteeni oksaleikkurit ja poistin kaikki huonokuntoiset juuret. Hyväkuntoisiakin juuria löytyi onneksi jonkin verran; ne olivat kasvaneet kasvupohjan yläpuolella ja siksi säilyivät hengissä.

Istutin kasvin takaisiin samaan muoviruukkuun, missä se oli aikaisemminkin. Ruukussa on isot pohjareijät. Läpinäkyvä muoviruukku olisi ollut parempi vaihtoehto kuin minun käyttämäni, sillä siitä näkisi läpi juurien tilanteen, kun arpoo tarvitseeko kasvi vettä vai ei. Harmaa juuri on kuiva ja vihreä juuri on täynnä vettä. Kastella täytyy vasta, kun juuret ovat harmaat. Läpinäkymättömän ruukun kanssa arvioiminen on hankalampaa. Kastelun tarve täytyy päätellä ruukun painosta. Kuiva kasvupohja on keveää.

Pidin kasvia pystyssä sen tyvestä kiinni pitäen ja laitoin suunnilleen kaikki juuret ruukun sisään. Sen jälkeen tungin kasvupohjaa juurten väliin sormillani. Laitoin kasvupohjaa melko väljästi, jotta se jäisi ilmavaksi. Perhosorkidea on epifyytti, joka kasvaa muiden kasvien rungoilla ja oksilla. Näin ollen kasvupohja ei saakaan olla liian tiivistä, niinkuin minulle oli käynyt. Varoin kasvupohjaa laittaessani, etten katko liiaksi juuria.

Koska olin kastellut kasvin pari päivää aikaisemmin, olivat jäljelle jääneet juuret vihreät. Niinpä en kastellut kasvupohjaa heti istutuksen jälkeen, vaan odotin, että juuret ensin harmaantuivat. Annoin ensimmäisellä kastelulla pelkkää vettä ja jatkossa lannoitan noin joka toisella kastelulla miedolla kasvuravinteella. Kastelen orkidean yleensä upottamalla ruukun veteen muutamaksi minuutiksi, mutta joskus en jaksa ja lorautan sille vettä ihan tavallisesti kastelukannusta. Orkidealle suositellaan käytettäväksi sille tarkoitettua lannoitetta. Itse en ole jaksanut sellaista ostaa, vaan käytän saatavilla olevaa huonekasveille tarkoitettua kasvulannoitetta. En anna kasvuravinnetta perhosorkidealle kuitenkaan samassa suhteessa kuin muille kasveille, vaan teen sille noin puolet miedomman seoksen. Perhosorkideaa lannoitetaan, kun sillä on kasvukausi. Kukkivaa tai levossa olevaa perhosorkideaa ei suositella lannoitettavan. Kasvukauden tunnistaa yksinkertaisesti siitä, että kasvilla on uutta kasvua latvassa ja/tai juurissa.

Toimenpiteen jälkeen laitoin kasvin nököttämään länsi-ikkunalle runsaaseen valoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *