Ostin keväällä Tampereen Plantagenista ison tukea vasten kasvatetun jättipeikonlehden. Pari viikkoa ostamisen jälkeen peikon vieressä olevan traakkipuun latva alkoi nuokkua todella surullisen näköisenä. Ensin pelästyin, että olin kastellut raukkaa liikaa, kunnes älysin katsoa traakkipuun lehtihankoihin. Siellähän niitä oli, aikuisia ja toukkia ihan sakeanaan. Nimittäin ripsiäisiä. Kannoin molemmat kasvit kylpyhuoneeseen karanteeniin, kauaksi muista kasveista.
Otin hätäpäissäni kaapista muurahaismyrkkyä ja spreijasin kasvit sillä. Annoin myrkyn vaikuttaa ja tilasin Biotukselta ripsiäisiä syöviä petopunkkeja. Aikuiset ripsiäiset nököttivät lehtihangoissa myrkyn jäljiltä kuolleena, mutta muniin tuskin myrkyllä oli mitään vaikutusta. Koska petopunkit syövät vain ripsiäisen nuoruusasteita, aikuiset pitääkin tappaa jollain muulla konstilla ja siihen näköjään Raid oli hyvä. Ostin myös Tampereen Pavunvarresta halpoja keltaliima-ansoja ja laitoin niitä ripsiäisten esiintymispaikkojen lähelle.
Ansoihin ei jäänyt yhtään ripsiäistä, mutta harsosääskiä senkin edestä. Tuli siis vahingossa hoidettua kaksi häätöasiaa yhdellä kerralla. Harsosääsket ovat semiharmittomia, mutta sankkoina joukkoina nekin voivat häiritä kasvien kasvua syömällä niiden pieniä juuria. Niinpä levitin kelta-ansat kaikkiin talon kukkiin mullan läheisyyteen. Jonkin verran harsosääskiä jäi ansoihin ja kukissa ei juurikaan lentele enää mitään.
Pesin vielä molemmat kasvit läpikotaisin suihkussa ja riivin traakkipuusta pois kaikki veltot lehdet. Lehtihangoista löytyi paljon toukkia, jotka suihkutin vedellä viemäriin. Vaihdoin pintamullan hävittääkseni ripsiäisten toukat kasvualustasta ja jätin kasvit sitten kylppäriin karanteeniin. Tarkistin talon muut kasvit, mutta ripsiäisistä ei ollut onneksi tietoakaan.
Koska löytämäni otukset olivat ruskeita, kyseessä olivat ilmeisesti kalifornianripsiäiset. Tavallinen ripsiäinen on musta. Kalifornian ripsiäiset kehittävät nopeasti myrkyille resistenssin, joten niitä vastaan myrkytystä ei suositella ensisijaiseksi torjuntamuodoksi. Ripsiäisen toukat ovat pieniä, valkoisia tai keltavihertäviä vaikeasti havaittavia pötkylöitä, joita esiintyy lähinnä lehtien alapinnoilta. Lehtien päällä ja alla voi olla ruskeita pilkkuja, jotka ovat ripsiäisten jätöksiä. Saastuneet kasvinosat kannattaa hävittää.
Biotus Oy:n lähetys tuli muutamassa päivässä. Levitin ison osan punkeista karanteenissa olevien peikonlehden ja traakkipuun lehdille ja sitten pienet määrät jokaiseen omistamaani kasviin. Koska petopunkit tarvitsevat kostean ilmaston lisääntyäkseen, alkoi armoton kasvien sumuttelu, jota jatkoin kaksi viikkoa. Toisella viikolla ostin ilmankostuttimen, jonka laitoin hurisemaan kasvien viereen. Toimenpiteeni näyttivät toimivan, kahden viikon päästä toukat olivat hävinneet ja traakkipuun latva sojotti terhakkaana taivasta kohti. Traakkipuu näytti niin hyvältä kylpyhuoneessa, että se jäikin sinne pysyvästi asumaan. Kaveriksi sille laitettiin korallikaktus amppelissa ja tehokas led-valolista.
Tämän kokemuksen perusteella voin suositella Biotuksen petopunkkeja ripsiäistorjuntaan. Raid, pintamullan vaihto ja suihku tekivät varmaankin myös oman osansa hävitystyössä, mutta siltikin homma vaikutti helpommalta kuin viikkoja kestävä myrkytys aineilla, jotka eivät tehoa muna-asteisiin. Isoihin esiintymiin joutunee varmaankin ostamaan parikin satsia punkkeja ja lisäksi vielä Orius- petoluteita, jotta tilanne saadaan hallintaan. Itse suosittelisin aikuisten myrkyttämistä ennen petojen levittämistä. Purkista on hyvä katsoa myrkyn varoaika, jotta hankkimasi pedot eivät kuole myrkkyyn.