Kevät lähestyy ja pian alkaa olla kasvien latvonta-aika. Kuinka kasvit latvotaan ja voiko kaikkia kasveja latvoa? Mitä hyötyä latvonnasta on?
Latvonta on nimensä mukaisesti kasvien latvan katkaisemista. Kun kasvi latvotaan, se innostuu yleensä haaroittumaan. Irrotetuista latvoista saa juurruttamalla lisää kasveja. Latvonnalla saa kasvin pidettyä pienenä ja tuuheampana. Latvonta kannattaa tehdä terävällä ja puhtaalla veitsellä.
Latvonnan voi tehdä monille kasveille. On kuitenkin kasveja, joiden kanssa latvontaa kannattaa hieman harkita. Esimerkiksi huonekuusi ei kaipaa latvontaa ja kasvaa hullun näköiseksi, jos latvan katkaisee. Voit myös haluta kasvattaa jonkin kasvin yksivartisena. Silloin kasvia ei kannata latvoa. Latvominen saa yleensä kasvin haaroittumaan ja aina se ei ole toivottua. Esimerkiksi verililjapuu, traakit, laikkuvehkat ja kumipuut ovat tällaisia kasveja. Mikään ei estä kuitenkaan latvomasta näitäkin, mikäli haluat kasviin enemmän kuin yhden rungon.
Yleensä latvonta kannattaa tehdä kasvukaudella, eli keväällä tai kesällä. On kuitenkin kasveja, jotka helposti ränsistyvät talven aikana. Näistä kasveista kannattaa ottaa pistokkaita loppusyksyllä. Näin saat uuden kasvin pistokkaasta, mikäli emokasvi rähjääntyy liikaa talven aikana. Tällaisia kasveja ovat muun muassa värinokkonen, ametistipensas ja juorut.
Edellisten lisäksi usein latvottavia viherkasveja itselläni ovat olleet punalehti, pilkkulehti, keltapunalehti, pylvästyräkki, kaikki köynnöstävät kasvit, pilkkubegonia ja kiinanruusu. Joitain kasveja ei voi latvoa, vaan niitä lisätään jakamalla tai siemenistä. Tällaisia ovat muun muassa juurakkovehkat ja esimerkiksi maijat ja käenkaalit.
Latvonta tehdään heti lehtiparin yläpuolelta. Näin emokasviin ei jää rumaa tököä. Halutessa pistokasta voi hieman lyhentää siten, että leikkauskohta on jonkin matkaa alimman lehden alapuolella. Juuret kasvavat lehtihangan kohdalle. Kun laitat pistokkaan juurtumaan, tulee ainakin yhden lehtihangan kohdan olla vedessä tai kasvupohjassa. Latvapistokkaassa olisi hyvä olla 1-3 lehteä, varsipistokkaan voi parturoida lehdistä kokonaan. Alimmat lehdet kannattaa poistaa latvapistokkaastakin. Oma kokemukseni on, että ensimmäinen lehtihelposti mätänee, mikäli ne ovat kiinni kasvupohjassa.
Ennen latvontaa kasvi kannattaa kastella illalla ja ottaa pistokkaat aamulla, kun kasvi on täynnä vettä. Mikäli pistokas vuotaa paljon maitinestettä, kannattaa sen antaa kuivua ennen istutusta. Tällaisia kasveja on mm. tyräkit. Kuivumisen voi antaa kestää jopa muutaman päivän. Näin pistokas ei mätäne niin helpolla. Pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai jossain kasvupohjassa. Istutetut pistokkaat kannattaa huputtaa läpinäkyvällä muovilla, jotta ne pysyvät kosteina, kunnes ne kasvattavat juuret.