Isäntä toi tämän bonsaipuuta muistuttavan ja hopea-araliohin kuuluvan kasvin Ikeasta tuomisina. Hän tiesi, ettei meillä ole ollut kyseistä kasvia koskaan. Hieman ihmettelin hänen tietämystään, koska itsekään en ollut ihan varma asiasta. No, nyt minulla sitten on tällainen. Tämän hopea-aralian tarkempi lajike ei ole tiedossa. Polyscias scutellariaa kutsutaan nimellä kilpiaralia, mutta se ei ole ymmärtääkseni kasvin virallinen suomenkielinen nimi.
Kasvillani on tanakka puuvarsi, jonka kasvattamiseen on taimistolla täytynyt mennä jonkin aikaa. Kasvin lehdet ovat pyöreät ja tummanvihreät. Kasvi kasvaa puu- tai pensasmaisesti ja luonnossa se voi saada kuusikin metriä mittaa. Luonnossa kasvia tavataan Tyynenmeren saarilla ja se on subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla myös suosittu puutarhakasvi.
Kasvin lehtiä käytetään Aasiassa sekä ruuaksi, että tarjoiluastioina. Pyöreät lehdet ovat oivallisia tarjoilukippoja ja niihin myös kääritään ruokaa. Lehdistä jauhetaan maustetta, joka käy myös hajujen neutralointiin. Kasvista valmistetaankin mm. deodoranttia ja sillä sanotaan olevan antibakteerisia vaikutuksia. Juuria käytetään itämaisessa lääkinnässä.
Kasvi voi hyvissä olosuhteissa kukkia vaalein kukin. Usein kukinta ajoittuu kevääseen. Kukat voivat tuoksua vienosti. Ajan myötä kukat muuttuvat marjoiksi, joissa on jokaisessa sisällä yksi siemen.
Hopea-araliat ovat kylmänarkoja. Talvella sen paikka ei olekaan ulko-oven tai tuuletusikkunan vieressä. Kasvi voi olla herkkä myös keskipäivän paahteelle. Kesällä sen paikka onkin eteläikkunan sijasta itä- tai länsi-ikkunalla. Kasvi kasvaa voimakkaasti valoa kohti, joten sitä kannattaa silloin tällöin käännellä, mikäli sen valo tulee sivusta. Näin kasvi ei kasva epäsymmetriseksi. Tätä kasvia neuvotaan leikkaamaan vuosittain ihan reilullakin kädellä, jotta siitä tulee tuuheakasvustoinen. Leikkaaminen suositellaan tehtäväksi alkukeväästä. Jos kasvi on lampun alla ympäri vuoden, voi leikkaamisen suorittaa mihin aikaan vain vuodesta. Leikatessa kasvista saa pistokkaita, joista kasvia pystyy lisäämään.
Omani pääsi lampun alle, joten se saa valoa hyvin myös talvella. Annankin sille lannoitetta ympäri vuoden noin joka kolmannella kastelulla. Kastellut olen, kun kasvupohja on kevyesti kuivahtanut. Kasvini on vielä ostomullassaan, mutta ajattelin vaihtaa sille piakkoin kookospohjaisen kasvupohjan. Laitan kookosta kasvupohjaan noin puolet ja puolet laitan perliittiä ja hydrosoraa, jotta kasvupohja ei olisi liian tiivis. Kookoksen tilalta voisi laittaa myös viherkasvimultaa ja hydrosoran tilalta voi käyttää mitä tahansa kevytsoraa. Laitan seokseen myös hieman kaarnaa, joka pikkuisen happamoittaa kasvupohjaa. Kaarnana käytän ”orkideamultaa”.
