Sain tämän ihanan oranssikukkaisen inkaliljan (Alstroemeria) synttärilahjaksi ystävältä heinäkuun puolessa välissä. Kasvi oli silloin täydessä kukassa. Kasvi kukki koko loppukesän innokkaasti; viimeiset kukat lakastuivat vasta lokakuun alkupuolella, kun ilmat menivät viileämmiksi. Kasvi oli erittäin aurinkoisella länsiterassilla, mikä oli sille liian paahteinen paikka. Kasvin lehdet osittain kärtsähtivät kesän aikana.
Kastelin terassin kuumuudesta johtuen kasvia usein. Lisäksi ruukku tuntui olevan täynnä juuria ja kasvupohja kuivui melko nopeasti senkin takia. Annoin kasvin olla kuitenkin ostoruukussaan koko loppukesän lähinnä laiskuuttani.
Lokakuun loppupuolella oli pari pakkasyötä, joiden johdosta inkaliljani nuupahti lopullisesti. Leikkasin maanpäälliset osat pois lokakuun lopussa ja nostin ruukun vierashuoneeseen, jossa pidetään melko matalaa lämpöä silloin, kun siellä ei majoiteta vieraita. Unohdin kasvin tyystin, kunnes nyt marraskuun alussa muistin sen olemassaolon. Päätin nostaa juurakon pois ruukusta ja tarkoituksena oli jakaa juurakko. Se oli kuitenkin niin tiivis, etten saanut sitä kahtia repimällä, enkä jaksanut alkaa sahaamaankaan juurakkoa halki. Niinpä vaihdoin lennossa suunnitelmaa ja päätin laittaa kasvin isompaan ruukkuun. Näin ruukku ei olisi täynnä juuria. Homman olisi voinut tehdä keväälläkin, mutta nyt jostain syystä päätin toimia jo syksyllä. En tiedä oliko se hyvä idea.
Kasvupohjaksi laitoin multaa, sillä se pidättää hyvin vettä. Näin kasvia ei tarvitse olla kokoajan kastelemassa. Mullan joukkoon laitoin ihan hieman kuitenkin kevytsoraa, jotta se olisi hitusen ilmavampaa kuin pelkkä multa. En kastellut kasvia istutuksen jälkeen, sillä multa oli hivenen kosteaa.
Laitoin kasvin pimeään vierashuoneen kaappiin. Vierashuoneessa lämpötila on noin 16°C talvella. Ajattelin antaa inkaliljan levätä kaapissa helmikuulle, jolloin nostan sen ikkunalle lisääntyvään valoon. Lannoitteeksi ajattelin hommata jotain kukkiville kasveille tarkoitettua ravinnetta. Alan lannoittaa kasvia, kun se lähtee kasvuun.
Inkalilja ei ole nimestään huolimatta lilja. Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta ja niitä on jalostettu paljon erilaisia. Esimerkiksi kukkia löytyy vaikka minkä värisiä. Useimmat lajikkeet on jalostettu matalakasvuisiksi.