Sain viime kesän heinäkuussa syntymäpäivälahjaksi inkaliljan (Alstroemeria) ja se kukki kauniisti punaoranssein kukin lokakuulle asti. Annoin ruukun olla syksyllä ulkona pitkään ja se nuupahti vasta, kun yöksi saapui pakkanen. Inkaliljan juurakko kestää melko hyvin kylmää, joten pieni hallayö ei sitä saa vielä palellutettua. Nostin ruukun kuitenkin sisälle pakkasia karkuun ja leikkasin poikki maanpäälliset versot muutaman sentin korkeudelta.
Kasvin ruukku oli todella täynnä juuria jo kasvin tullessa minulle. Siksi kasvi oli kesän mittaan kärsinyt kuivuudesta. Nostinkin juurakon ylös ruukusta ja istutin sen isompaan ruukkuun. Kasvupohjaksi laitoin pienellä kevytsoramäärällä höystettyä multaa. Multa oli hieman kosteaa, joten en kastellut kasvia istutuksen jälkeen. Etelään ja länteen avautuva suojaisa terassimme oli liian paahteinen paikka inkaliljalle. Ensi kesänä katson sille hieman viileämmän paikan.
Vierashuoneessamme on pääsääntöisesti hieman viileämpää (noin 16-17°C) talvella, kuin muissa asuintiloissa. Nostinkin inkaliljan huoneessa olevaan komeroon pimeään ja jätin sen pariksi kuukaudeksi oman onnensa nojaan, kunnes kaivoin sen ulos kaapista tammikuun lopulla. Nostin vierashuoneen lämpötilaa parisen astetta ja laitoin kasvin pohjoisikkunalle lampun alle. Kastelin ja lannoitin kasvia maltillisesti. Odotukseni eivät olleet kovin korkealla.
Mutta kuinkas kävikään! Vajaan viikon päästä ensimmäiset versot olivat nousseet mullan pinnalle. Kun kevät etenee, kasvi pääsee ulos, mutta nyt se saa kasvaa siihen asti lampun alla. Mielenkiinnolla odotan, alkaako inkalilja myös kukkia jossain vaiheessa.