Huonekasvit

Kevät tulee! Huonekasvien huoltopäivä.

Kun huonekasvit alkavat näyttää piristymisen merkkejä valon lisääntyessä, alkaa olla aika tehdä kasvien keväthuolto. Samalla on hyvä tutkia kaikki kasvit tarkasti tuholaisten varalta. Minulla on niin paljon kasveja, että aloitan pikkuhiljaa jo näin helmikuussa, niin saan ehkä kaiken valmiiksi ennen vappua. 😀

Kun kevätaurinko alkaa paistaa, on aika siirtää mahdolliset valo- ja kuumaherkät huonekasvit pois eteläikkunalta, jossa ne ovat kenties olleet talven yli valoa saamassa.

Huonokuntoisten kasvinosien poisto kuuluu oleellisesti keväthuoltoon. Annan kellastuneiden lehtien aina kuihtua kunnolla ennen niiden poistoa, jotta kasvi saa kerättyä energian ja ravinteet talteen kuihtuvasta lehdestä. Koska minulla kasveja on melko paljon, on kellastuneita lehtiäkin jäänyt keräämättä talven mittaan jonkin verran.

Mikäli kasvi on pahasti ränsistynyt talven aikana, voi sitä keväällä leikata ihan rajullakin kädellä. Vanhemmiten esimerkiksi juoru, ametistipensas ja värinokkonen saattavat kulahtaa, jolloin alasleikkaus saa kasvin tekemään taas nättiä kasvua. Jotkin kasvit tiputtavat alalehtiään kasvaessaan. Mikäli kasvi menee aivan kaljuksi varrestaan, voi olla, että varren katkaiseminen saa sen haaroittumaan ja kasvamaan tuuheammmaksi. Tälläisiä kasveja itselläni ovat esimerkiksi kumipuut, traakkipuut, verililjapuut, kirjovehkat, enkelinsiipi ja siroliuska-aralia. Itse tosin tykkään näiden puumaisesta kasvutavasta, jossa varsi jää kaljuksi lehdistä.

Myös kaikki levolla olleet kasvit on pikkuhiljaa aika nostaa takaisin valoon ja lämpimään. Itselläni lepäilemässä ovat olleet pari alocasiaa, kummituspuu ja mukuloina säilössä pari caladiumia. Kummituspuu tosin näyttää siltä, että se ei lähde enää hengittelemään, mutta saapi nähdä. Jääkaapissa on myös yksi lihansyöjäkasvi, mutta sen on ollut vasta niin vähän aikaa levolla, että se saa odottaa maaliskuulle asti lämpöä.

Mikäli kasvisi ovat mullassa, vaihtaisin mullat joka kevät kaikille kasveille. Mullan ravintoaineet kuluvat vuoden aikana ja ajan myötä multa tiivistyy kasvien juurelle ja kastelu hankaloituu, kun multapaakku ei ime kunnolla vettä itseensä tai kastuessaan ei kuivu ikinä.

Mullattomissa sekoituksissa olevat kasvit laittaisin uuteen isompaan ruukkuun tai jakaisin kasvin pienemmäksi vasta, kun juuret tai kasvi tai sen sivuversot ovat vallanneet vanhan ruukun. Mullattoman sekoituksen voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen toisin kuin köyhtyneen mullan. Näin säästyy multakassien jokakeväiseltä raahaamiselta.

Koska laitoin viime keväänä kasvini yleisesti melko isoihin ruukkuihin, ei minulla ole montaa (kymmentä) ruukunvaihtoa kaipaavaa mullattomassa olevaa kasvia. Sen sijaan minulla on useampi amppelikasvi vielä mullassa ja osa umpiruukuissakin, joten niiden kanssa riittää hommaa. Laitan kaikki mullattomaan sekoitukseen ja reikäruukkuihin, jotta kastelu ei olisi niin vaikeaa jatkossa. Yleensä käytän sekoitusta, jossa on kookosta, perliittiä, kaarnaa ja kevytsoraa. Ainesten suhteet riippuvat kasvista. Janoisille laitan enemmän kookosta, joka pidättää hyvin vettä. Kuivemman ystäville laitan enemmän muita aineksia.

Kasvien lehdille on voinut talven aikana kerääntyä likaa ja pölyä. Tämä häiritsee kasvin yhteyttämistä. Lehdet voi pyyhkiä kostealla pehmeällä liinalla tai sitten voit pestä kasvin suihkussa. Mikäli kasvi on kuivan ystävä tai sillä on multa kasvupohjana, peittäisin multatilan muovilla ennen suihkuttamista. Mikäli kasvi on hengittävässä mullattomassa kasvupohjassa, voi kasvin suihkuttaa ilman muovisuojaa. Käytä kädenlämpöistä vettä ja matalaa painetta. Jätä kasvit valuttamaan ylimääräiset vedet pois kasvupohjasta, ennen kuin siirrät sen takaisin paikoilleen. Ruukun kallistaminen 45° saa veden virtaamaan ulos ruukusta paremmin.

Yksi tärkeä asia on myös ikkunoiden peseminen. Vuodessa ikkunaan kertyy aikamoinen määrä likaa, joka blokkaa tehokkaasti auringon säteitä. Tällöin kasvit eivät voi hyödyntää kaikkea ulkoa tulevaa valoa.

Sitten on aika aloittaa lannoittaminen. Mikäli olet vaihtanut uudet mullat, ei kasvia tarvitse lannoittaa hetkeen mullan vaihdon jälkeen. Mullattomissa sekoituksissa olevia pitää alkaa lannoittaa melko pian istutuksen jälkeen. Itse aloitan heti istutuksen jälkeen merileväuutteella ja jatkan parin viikon päästä miedolla Puutarhan kesällä. Mikäli olet laittanut mullattomaan sekoitukseen esimerkiski matokakkaa tai kanankakkaa, ei lannoitevedelle ole tietenkään heti tarvetta.

(4) Kommentit

  1. Ari Ruotsalainen says:

    Mainitsit, että sinulla on myös pari alocasiaa lepäilemässä talven yli. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Itse niitä koitan aina kasvivaloilla tekohengitellä talven yli, kohtalaisella menestyksellä.

    1. Hanna says:

      Mulla kuoletti pari alocasiaa lähes kaikki lehtensä talven aikana. Syynä varmaan hieman heikko kasvivalo ja samalla liikaa kastelua. Myös ulko-ovesta livahtaa aina kylmää ilmaa ja alocasiat on lattianrajassa. Annoin olla muutaman viikon hieman hämärämmässä ja nyt olen nostanut takaisin parempaan valoon. Nyt näyttävät alkavan taas kasvamaan, kun sain paremmat valot niille.

      1. Ari Ruotsalainen says:

        Sitähän sanotaan, että nuo ottavat talvilevon ja saattavat tiputtaa kaikki lehtensä. Jotenkin ei vain uskalla päästää niitä siihen tilaan. 😀 Tai ehkä ens talvena kokeilen Pollyn kanssa, jonka kanssa ei muutenkaan puhuta samaa kieltä.

        1. Hanna says:

          Mulla Polly on toinen näistä lepäilijöistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: