Huonekasvit

Laiskan kastelijan viherkasvit

Oletko laiska kastelija vai unohdatko kasvisi ihan kokonaan oman onnensa nojaan? Kuolevatko kasvisi kuivuuteen alta aikayksikön, kun olet kantanut ne kaupasta kotiin? Vai matkusteletko paljon, jolloin kasvien hoito voi olla haasteellista?

Ei hätää. Maailma on väärällään kasveja, joille riittää kunnon kastelu silloin tällöin ja jotka pärjäävät hetken aikaa rutikuivassakin. Näitä kuivakon kasveja kutsutaan kserofyyteiksi ja niillä on monenlaisia sopeumia kuivaan ilmastoon. Nämä kasvit esimerkiksi varastoivat vettä lehtiin, varsiin ja juurimukuloihin, jolloin vettä on varastossa kuivaa kautta silmällä pitäen.

Herttaköynnöksellä on vahapintaiset ja paksut pikkulehdet, jotka varastoivat vettä. Kasvi tekee sekä juuri- ettävarsimukuloita, joihin vettä myös varastoidaan.

Juurimukuloita kasvattavat monet kasvit. Tunnetuimpia ovat alocasiat, rönsyliljat, herttaköynnökset, maijat ja palmuvehkat. Mehikasvit, orkideat ja kaktukset varastoivat vettä paksuihin lehtiin ja/ tai varteen.

Muorinkukan vahapintainen ja paksu lehti varastoi vettä. Siksi muorinkukan kasvulausta päästetään kuivaksi kasteluiden välillä, jotta kasvi ei mätäne.

Vahapintaiset- ja paksulehtiset kasvit kestävät kuivuutta yleensä paremmin kuin ohutlehtiset kasvit. Myös karvat varsissa ja lehdissä vähentävät nesteen haihtumista esimerkiksi tuulen takia, joten karvaiset kasvit selviävät kuivuudesta paremmin kuin karvattomat kasvit. Karvat myös keräävät sade- ja kastevettä kasvin käyttöön ja suojaavat kasvia auringon kuumuudelta.

Koristeet, kuten simpukat tai kivet estävät tehokkaasti kasvupohjan kuivumista pintahaihtumisen estäen. Kasvia tarvitseekin tällöin kastella paljon harvemmin, kuin ilman simpukoita olevaa kasvia.

Aurinkoisella paikalla oleva kasvi tarvitsee vettä useammin, kuin hajavalossa oleva kasvi. Mitä viileämmässä tilassa kasvi on, sitä vähemmän kasvia kastellaan. Lasittamaton saviruukku haihduttaa kosteutta kasvupohjasta, joten jos olet laiska kastelija, laita kasvi mieluummin muoviruukkuun, jossa kasvupohja kuivuu hitaammin.

Lehdetön kasvi haihduttaa vettä vähemmän kuin lehtiä omaavat kasvit. Esimerkiksi kaktuksilla voi olla lehtien tilalla piikit. Myös tyräkit tiputtavat lehtensä kuivuudessa haihdutuspinta-alan vähentämiseksi, mutta sietävät kuivuutta muuten hyvin.

Saviruukku hengittää, joten kasveja pitää kastella useammin, kuin muoviruukussa olevia kasveja. Jos olet kovin laiska kastelija, vältä lasittamattomia saviruukkuja.

Jotkin kasvit yhteyttävät öisin, jotta haihtuminen olisi vähäisempää viileässä yöilmassa. Päivisin ne sulkevat lehtien alapintojen ilmaraot ja avaavat ne iltaisin yhteyttämistä varten. Tällaisia kasveja ovat jukkapalmut, ananakset, anopinkielet, kaktukset, aloet, jotkin orkideat ja agaavet. Näitä kasveja kannattaakin sijoittaa makuuhuoneeseen, sillä ne tuottavat huoneeseen happea juurikin yöaikaan, kun siellä nukutaan.

Muun muassa useat vehkakasvit (esimerkiksi peikonlehti ja herttaköynnösvehkat) ja orkideat kasvattavat pitkiäkin ilmajuuria, jotka tehostavat kasvin veden saantia ilmasta ja/tai pinnoilta. Jotkin heinät laittavat lehtensä rullalle kuumuudessa, jolloin haihtuminen vähenee. Myös maijat rullaavat lehtiään kuivuudessa ja liiassa auringossa.

Kultaköynnös kuivuu, jos sitä ei kastella, mutta saattaa hyvinkin virkistyä, kun sille antaa taas vettä.

Kuivuudessa ainakin hetken selviäviä huonekasveja:

  • agaavet
  • aloet
  • ananaskasvit
  • anopinkielet
  • isoposliinikukka ja monet muut posliinikukat
  • jukkapalmu
  • kaktukset
  • kirjotähdet
  • kuivien alueiden ilmakasvit
  • kultaköynnös
  • maksaruohot
  • mehiruusukkeet
  • muorinkukat
  • paksujalat
  • palmuvehkat
  • paunikot
  • rahapuut
  • rönsyliljat
  • traakkipuut
  • tulilatva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *