Huonekasvit

Pimeyden ja liikakastelun uhreja

Tänä syksynä sain vain osan kasvivaloista paikoilleen, kun alkoi hämärtyä. Niinhän siinä kävi, että muutamat kasvit ottivat asiasta nokkiinsa ja innostuivat tiputtelemaan lehtiään. Kaljuksi menivät muun muassa varjoviikuna (jälleen kerran) ja ihmepensas.

Yllä ”kaunis” ihmepensaani 😀

Asiaa ei varsinaisesti auttanut se tosiasia, etten vähentänyt kastelua, kun hämäryys alkoi. Vaikka teoriassa tiedän, että päivien hämärtyessä kastelua pitää vähentää, jostain syystä en toiminut niin, vaan lorottelin kasveille vettä samaan malliin kuin kesälläkin. Toisin sanoen syksy yllätti hypomaanisen huonekasviharrastajan ja kasvit kärsivät valon puutteesta ja liikakastelusta samaan aikaan. Lehtiä alkoi kellastua ja mädäntyä vähän siellä täällä.

Tässä on ”upea” pilkkubegoniani.

Niinpä laitoin loput lamput paikoilleen ja itseni viime hetkellä kastelukieltoon. Vain täpärästi sain pelastettua osan talon begonioista. Pieni enkelinsiipeni mätäni kokonaan, kuten listadakin, mutta pilkkubegoniat mädännyttivät vain lehtensä ja tekevät jo nyt uusia lehtiä säilyneisiin varsiin, kun pääsivät lampun alle. Myös begoniat Red Ruby ja Rex lähes kuolivat, mutta ovat nyt hieman toipumaan päin.

”Tuuhea” begonia Red Ruby

Pari muorinkukkaa ehti mädäntyä kokonaan ja loput mätänivät osittain. Pennimuori ja muorinkukka ”Nevada” joutuivat bioroskikseen, amerikanmuorista jäi henkiin yksi taimi viidestä. Ilman lisävaloa olevia muorinkukkia ei näköjään juurikaan tarvitse kastella näin talvella. Mitä pidempään aikaa kuluu edellisestä kastelusta, sitä paremmalta muorinkukat alkavat näyttää. Keväällä istutan muorit nopeammin kuivuviin saviruukkuihin enkä hautoviin muoviruukkuihin, sillä en usko tämän olevat viimeinen kerta, kun sorrun liikakasteluun. Jatkossa kastelen muorinkukat aluslautasen kautta, jolloin pintamulta pysyy kuivana, eikä mädännytä lehtien varsia.

”Jättimäinen” uurremuori jäi nipin napin henkiin uittamisestani

Myös muutama alocasia lähti syysmoodille myöhästyneiden valojen takia. Polly ja Lauterbachiana ovat nyt yksilehtisiä, koska ne kuolettivat ja kellastivat kaikki muut lehtensä. Taidan laittaa molemmat kohta lepäämään hetkeksi varastoon ja nostaa ne takaisin valon alle noin kuukauden päästä, josko ne lähtisivät sitten uuteen kasvuun.. Saa nähdä..

Kuvankaunis alocasia Lauterbachiana 😀

Suurin osa kasveista voi kuitenkin hyvin. Köynnösvehkat ja muulinkorvat (ne minulle rakkaimmat kasvit) ovat olleet riittävän valon alla koko syksyn ja kasvavat ja kukoistavat. Olen ollut myös kastelun suhteen varovaisempi niiden kanssa. Tyräkit ja kultaköynnökset viihtyvät ja kasvavat kovasti kuten peikot ja kumiviikunatkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: