Hyvä/paha rahkasammal

Suomessa on noin 9 miljoonaa hehtaaria soita, joista lähteestä riippuen 30-50% on luonnontilaisena. Luonnontilaiset suot ovat lähinnä Pohjois-Suomessa, etelän suot ovat pääsääntöisesti jo ojitettuja. Rahkasammalta on Suomessa noin 200 eri lajia ja niiden suurimmat esiintymät ovat juurikin soilla. Suomi on maailman kuudenneksi soisin maa.

Sammal on tullut suosituksi kasvupohjaksi niin kodeissa kuin kasvihuoneillakin. Koska turpeen nostoa on Suomessa aloitettu rajoittaa ja verottaa kovemmin, huonekasvien ammattiviljelijät Suomessa ja ulkomailla etsivät uusia vaihtoehtoja turpeelle ja sammal on noussut yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Sammal onkin turpeeseen verrattuna hyvä kasvupohja. Sammalen keruun metaanipäästöt ovat pienemmät kuin turpeennostossa. Suo myös elpyy nopeammin sammaleen keruun kuin turpeennoston jälkeen. Sammal on myös ilmavaa ja sitoo hyvin kosteutta, joten kasvitkin viihtyvät siinä yleensä hyvin.

Myös kivivillaan verrattuna sammal on ekologista. Kivivilla on kasvihuoneella käytön jälkeen ongelmajätettä, joka ei maadu ja jota ei voi edes polttaa. Monet muut kasvupohjat eivät sido tarpeeksi vettä, jotta niiden käyttö kasvihuoneilla olisi kannattavaa. Huono kosteudensidontakyky vaatii enemmän kasteluja ja näin ollen lisää työn määrää.

Sammal on saanut kuitenkin kovaa kritiikkiä muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitolta. Suomen suurin toimija sammalbisneksessä on Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss. Biolan Group sanoo keräävänsä sammalta vain jo ojitetuilta soilta ja keruu tapahtuu vain suon/sammalen pinnasta, jolloin sammalta jää maastoon ja suon uudistuminen on nopeampaa. Suomen Luonnonsuojeluliitto kertoo kuitenkin toista. Sammalta on paikoitellen otettu turvekerrokseen asti, jolloin metaanipäästöt ovat suuremmat ja suon uudistuminen hitaampaa. Suon kyky sitoa hiiltä ilmakehästä häiriintyy useiksi vuosiksi. Suomen luonnonsuojeluliitto kertoo myös Biolan Groupin keränneen sammalta luonnontilaisilta soilta, minkä Biolan Group kiistää.

Sammal on uusiutuva ja kompostoituva luonnonvara, mutta uudistuminen on hidasta. Sammal kasvaa keskimäärin sentin verran vuodessa. Mikäli sammalta on kuorittu suon pinnasta 30cm, kestää sen palautuminen jopa 30 vuotta.

Valokuvat luonnonsuojeluliiton sivuilla kertovat kyllä enemmän kuin tuhat sanaa. Suot ovat sammalen keruun jälkeen paljaita, täynnä koneiden jättämiä uurteita ja turve valuu ojiin ja sitä kautta vesistöihin.

Biolan Group sanoo sivuillaan noudattavansa Bioenergia ry:n tekemiä sammalen noston periaatteita. Erikoinen tosiasia on kuitenkin se, että Biolan Group on yksi Bioenergia ry:n jäsenistä… Tässä on siis perinteinen pukki kaalimaalla tilanne. Bioenergia ry:n hallituksessa on henkilöitä, jotka edustavat maamme suurimpia energia- ja teollisuusyhtiöitä, kuten Neste Oyj ja Metsä Group. Jokainen voi miettiä, kuinka eettisesti tällaiset yhtiöt asioita ajattelevat..

Sammaleen keruu tuo kuitenkin metsänomistajille lisätuloja ja auttaa hyödyntämään suoalueita, jotka tähän asti ovat olleet tuottamatonta metsän osaa. Sammalen keruuseen riittää tällä hetkellä vain metsänomistajan lupa. Tämä on hyvä muistaa, mikäli haluat kerätä sammalta itse luonnosta. Siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Luvan myöntää valtion metsiin Metsähallitus. Vuoden 2021 aikana tulee uudistus ja luonnontuoteluvan voi sen jälkeen ostaa netistä Metsähallituksen nettikaupasta. Tällä hetkellä pienimuotoiseen luonnontuotteiden keruuseen lupa maksaa 24,95€. Luvalla saa kerätä kuusenkerkkää, havuja ja muiden puiden oksia, sammalta, pihkaa ja esimerkiksi pakurikääpää ja se on voimassa 3 kuukautta kerrallaan.

Laki sammaleen keruuseen on 1800-1900-lukujen vaihteesta, jolloin sammalta käytettiin laajasti muun muassa kuivikkeena, eristeenä ja jopa vessapaperina. Tällöin oli tarpeellista rajoittaa sammalen keruuta, jotta sammalta riitti myös maanomistajille. Olisikin kenties aika saada sammalen keruuseen uusi lainsäädäntö ja laittaa laajamittainen sammalenkeruu luvanvaraiseksi, niin, että pelkällä maanomistajan luvalla ei enää keruuta saisi harrastaa.

Mikäli saat maanomistajan luvan sammalen keruuseen, hyviä keruupaikkoja ovat varjossa olevat kivet ja kalliot. Kiven päältä kerätyssä sammalessa ei ole maa-ainesta mukana ja ötököitäkin on vähemmän kuin maasta kerätyssä sammaleessa. Sammalta ei kannata ottaa yhdeltä alueelta paljon kerrallaan. Keruun jälkeen sammalen voi huuhtoa hanasta tulevalla kuumalla vedellä, jolloin ötökät peseytyvät pois ja/tai kuolevat kuumaan veteen.

Sammalta voi myös kasvattaa itse. Pihastaan voi valita jonkin varjoisan paikan, johon sammaleen istuttaa. Esimerkiksi kannuun laitetaan piimää ja ja vettä suhteessa 1/5 ja sen sekaan sekoitetaan sammalmurusia. Neste kaadetaan paikkaan, johon haluat sammalen kasvavan ja sitten vain odotellaan sammalen kasvua.

Itse olen näiden tietojen valossa päättänyt olla ostamatta enää Biolanin kasvusammalta tai muitakaan sammalia. Onneksi sammalen voi käyttää uudestaan, joten pärjään olemassa olevalla sammaleellani jonkin aikaa. Olen myös kerännyt sammalta omalta pihalta muun muassa kasviterraarioon. Ensi kesänä ajattelin kokeilla sammalen kasvattamista takapihallamme.

Lähteet:

• www.biolan.fi
• www.metsahallitus.fi
• www.sll.fi
• www.luke.fi
• www.wikipedia.org
• www.bioenergia.fi