Näin helmikuussa monessa asunnossa sisäilma kuivuu lämmityksen ja koneellisen ilmanvaihdon takia. Ilmankosteus voi laskea jopa alle 20%:in. Se alkaa ihmisestäkin tuntua liian kuivalta. Liian kuiva sisäilma voi aiheuttaa ärsytystä iholla, hengityselimissä ja silmissä. Niin kuivassa huoneilmassa myös kasvit alkavat usein kärsiä.
Ensimmäiseksi kannattaa hankkia kosteusmittari. Reilulla kympillä saa jo oikein hyvän mittarin ja niitä löytyy ihan marketeistakin. Mittarilla pystyt seuraamaan tilan ilmankosteutta, jotta se ei ole liian korkea. Huoneiston ilmankosteus ei saisi talvella nousta jatkuvasti yli 50%:n. Kesällä huonekosteus on yleensä säästä riippuen 40-70%, ukkosella jopa 90%. Tällöin ei lisäkostutusta luonnollisesti tarvita.
Ilmankosteuden nostamiseen helpoin konsti on hankkia ilmankostutin. Ilmankostuttimista löydät blogista lisätietoa hakemalla ”ilmankostutin”-sanalla. Mikäli et syystä tai toisesta halua ostaa ilmankostutinta, on olemassa muitakin konsteja ilman kostuttamiseen asunnossa tai ainakin kasvien läheisyydessä.
Kasveille voi ostaa kaapin, jossa kosteus yleensä nousee automaattisesti, kun kasvupohjat ovat kosteita, kasvit hengittelevät ja mahdolliset valaisimet lämmittävät kaappia. Kaappiin voi toki hommata myös pienen ilmankostuttimen. Kaapin tilalla voi olla myös teltta tai terraario tai mikä tahansa iso tiivis esine, jonka sisään mahtuu kasveja. Kaapissa voi pitää vaikka 80% ilmankosteutta ilman, että asunnon rakenteet kostuvat.
Suihkussa käynti nostaa asunnon kosteutta, mikäli päästät vesihöyryä asunnon puolelle. Kun kosteus alkaa tiivistyä ikkunoihin, on ilmankosteus yleensä liian korkea ja kosteus saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita asunnossa. Itse avaan suihkun oven asuntoon vasta, kun kylpyhuoneesta on suurin kosteus hävinnyt ilmastointikanavaan.
Kasvien sumuttelu nostaa ilmankosteutta kasvien ympärillä paikallisesti. Kosteustaso nousee itseasiassa aika paljon sumuttelun jälkeen, riippuen tietenkin sumutetun veden määrästä. Sumutellessa kannattaa varoa kasvien alla ja takana olevia pintoja.
Pyykinkuivausteline kannattaa laittaa kasvien viereen. Kuivuvat pyykit nostavat ilmankosteutta melko tehokkaasti ja yllättävän pitkäksi aikaa.
Vesiastiat kasvien vieressä nostavat myös paikallisesti ilmankosteutta ympärillään. Itsellä on pari astiaa olohuoneen kasvitasoilla ja olen laittanut niihin vesikasveja. Astiat ovat kauniin näköisiä, kun niissäkin kasvaa jotain vihreää. Myös lämpimän patterin päälle laitettu vesiastia haihtuu huoneilmaan melko tehokkaasti. Itse olen joskus laittanut kukkatason taakse patterin päälle avonaisen pakastusrasian, jossa on vettä. Astiaa saa täyttää melko usein, jos patteri on lämmin. Rasian asettelu tukevasti patterin päälle voi olla hankalaa, varo ettet kaada vettä lattialle tai seinille.
Kasvit kannattaa asetella usean kasvin ryhmiin. Usean kasvin ympärillä ilmankosteus kohoaa automaattisesti jonkin verran.
Akvaario nostaa huonekosteutta. Lisäksi akvaario tarjoaa erinomaista lannoitevettä kasveille. Muista kuitenkin, että akvaario tarvitsee jonkin verran hoitamista, joten helpoin tapa ilmankosteuden nostamiseen se ei ole.
Pieni sisäsuihkulähde nostaa myös ilmankosteutta paikallisesti. Kasvien keskellä oleva suihkulähde nostaa ilmankosteutta melko hyvin ja suihkulähdettä joutuu täyttämään päivittäin. Kannattaa valita hiljainen suihkulähde, jotta sen ääni ei ala ärsyttämään. Suihkulähteitä löytyy esimerkiksi Amazonista ja ne eivät maksa paljoa. Omaani olen ollut erittäin tyytyväinen.