Itse olen liikakastelija. Kastelukannun kanssa tulee kuljeskeltua ympäri taloa liian usein ja se onkin koitunut muutaman kasvin kuolemaksi. Olen saanut kuitenkin liikakastelua jollain tasolla kuriin muutamalla yksinkertaisella keinolla.
Ensinnäkin mullasta kannattaa tehdä vettäpäästävämpi ja kuohkeampi perliitillä, kaarnalla ja/tai kevytsoralla. Mullaksi kannattaa valita hiekansekainen viherkasvimulta ja kuivan ystäville kaktusmulta. Itselläni on mullan tilalta käytössä kookoskuitu, joka on kuohkeampaa kuin multa.
Hankin itselleni pitkä- ja kapeanokkaisen kastelukannun. Näin vettä tulee laitettua automaattisesti vähemmän kuin kannulla, joka lorottaa veden nopeasti. Puoli tuntia kastelun jälkeen kaadan ylimääräisen veden pois aluslautaselta. Yritän kuitenkin kastella niin, että vettä tulee aluslautaselle hyvin vähän jos ollenkaan.
Ostin itselleni multaan upotettavan kosteusmittarin. Se näyttää, milloin multa on kuivaa. Yleensä odotan, että mittari menee punaiselle ja kastelen vasta silloin. Tämä laite on varmasti pelastanut minulta useammankin kasvin. Mittareita myyvät monet puutarhaliikkeet ja se maksoi muistaakseni noin 10 euroa. Laitetta on helppo käyttää; se upotetaan kasvupohjaan lähelle ruukun keskikohtaa, ja mittarin viisari näyttää kasvupohjan kosteustason.
Isot kasvit kuluttavat vettä enemmän kuin pienet kasvit, joten ne eivät ole niin herkkiä liikakastelulle. Myös kasvivalinnoilla voi vältellä liikastelua. Esimerkiksi kaktukset, tyräkit, alocasiat, mehikasvit, kirjotähdet, traakkipuut ja palmut ovat herkkiä liikakastelulle, kun taas viirivehka ja saniainen kestävät paremmin runsasta kastelua. Tosiasia on kuitenkin, että suurin osa kasveista sietää pientä kuivuutta paremmin kuin liikaa märkyyttä.
Itse olen laittanut kuivan ystävät hengittävään saviruukkuun imeytysrakeeseen. Imeytysrae imee itseensä paljon vettä olematta märän tuntuista. Saviruukussa imeytysrae myöskin kuivuu melko nopeasti. Saviruukussa vesi haihtuu myös ruukun kyljestä, mikä nopeuttaa kasvupohjan kuivumista.
Pienessä ruukussa kasvupohja kuivuu paljon nopeammin kuin isossa ruukussa. Liikakastelijan kannattaakin valita mahdollisimman pieni ruukku, mihin kuitenkin kasvin juuret mahtuvat hyvin. Itselläni on aika isoja ruukkuja, sillä haluan, että tarvittaessa kasvit voivat olla ainakin viikon jopa kaksi kastelematta. Tämän takia joudun olemaan tarkempana liikakastelun kanssa.
Omalla kohdallani aluslautasen kautta kastelu on ollut muutamalle kasville järkevä vaihtoehto. Aluslautasen kautta kastelen muun muassa kaikki muorinkukkani. Aluslautaselle ei mahdu paljon vettä, jolloin kerralla annettu vesimäärä on pienempi kuin kannulla yläkautta kastellessa.
Auringossa ja runsaassa valossa kasvit käyttävät enemmän vettä. Liikakastelijan kannattaakin sijoittaa kasvit, kasvin tarpeen mukaan, runsaaseen valoon/aurinkoon. Talvella lisävalo auttaa myös paljon, mikäli vettä meinaa lorahdella liikaa.
Liikakastelu saa kasvin kellastumaan. Ruskeat läikät keltaisilla reunoilla lehdissä ovat yleensä varma merkki liikakastelusta.
Moi! Olen lukenut sun kirjoittamasi hulluna.fi kasvihullun tarinat jne… Teema oli vinkkejä liikakastelijalle, huomasin että olet väittänyt että itse olet liikakastelija. Olisi hyvä kangasruukku kasveille (kangasruukut ovat paras valinta multakasvatukseen ja hyvinvoiville juurille) Oletteko kokeilleet tai käyttäneet kangasruukkua? Vaikka tee itse ompelu jungle bag… Kesäterveisin: viittomakielinen/kuuro Marko Laurila Turusta.
Kiitos vinkistä, täytyy tutustua!