Puutarha

Juhannuskimppuja niityltä

Kotimme lähellä on puisto, jossa osa nurmialueesta jätetään ajamatta, jotta villit niittykasvit saavat kasvaa rauhassa. Kasvusto ajellaan lyhyeksi parisen kertaa kesän aikana, jotta pajut ja muut puuvartiset eivät valtaa aluetta, mutta kukkivat kasvit ehtivät siementää nurmialueen seuraavan vuoden kukkaloiston takaamiseksi. Tällaista puistojen hoitoa soisi olevan enemmänkin, sillä kukkivalla niityllä viihtyvät myös pölyttäjät ja hyönteisten myötä myös lintuja on enemmän. Kaupunkimiljöössä pölyttäjien saattaa olla vaikea löytää ravintoa, mikä vähentää niiden määrää. Kaupunkiniityt tarjoaisivat ratkaisun tähän ongelmaan.

Otin sakset kainaloon ja lähdin keräämään koiran kanssa kukkia puistosta. Tarkoitus ei ole tehdä juhannustaikoja, vaan valmistaa pari kukkakimppua pihaterassimme pöydälle. Sisälle taloon kimput eivät pääse, sillä pelkään niissä olevien mahdollisten ötököiden saastuttavan huonekasvini, mutta takapihan kuistilla ne saavat koristaa juhannusta maljakoissa.

Kimppuihin löytyi monenmoista kukkijaa, ihan kaikkia en onnistunut tunnistamaan ainakaan tarkkaa lajiketta. Mukaan tarttui maitohorsmaa, puna-apilaa, siankärsämöä, jotain timotein näköistä heinää, päivänkakkaraa, peltokaalia, mataraa, nätkelmää ja jotain virnaa.

Luonnonkukkakimpuissa on se kiva puoli, että ne ovat ilmaisia. Toki pitää huolehtia, ettei kerää luonnosta mitään rauhoitettua. Kirkkaiden kukkien rinnalle voi kerätä herkkiä heiniä tai vihreitä lehtiä, vain taivas on rajana. Paras ajankohta kukkakimpun keräämiseen on aikainen aamu. Silloin kasvit ovat täynnä nestettä ja säilyvät paremmin ja pidempään.

Luonnonkukkakimput tuoksuvat voimakkaasti, mikä saattaa sisällä jopa häiritä. Ulkona tuoksu leijailee vienommin kimpun ympärillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *