Huonekasvit

Aina ei voi onnistua :D

Vaikka olenkin melko hyvin saanut pidettyä huonekasvini hengissä ja hyvinvoivana, niin muutama epäonnistuminenkin on tullut tänä keväänä/ kesänä. On nimittäin muutama kasvi, joiden kanssa en ole oikein koskaan tullut juttuun. Tällaisia ovat juoru, muratti, saniaiset ja jukkapalmu. Koska tiedän tappavani ne nopeasti, joten en ole hankkinut mitään niistä pitkään aikaan, kunnes päätin rohkaista mieleni ja ostaa ”vielä kerran” kokeeksi. No, se oli jälleen kerran aivan turhaa.

Rionjuoru saapui huhtikuussa Honkasen puutarhalta ja oli melko hyvinvoivan oloinen. Parissa kuukaudessa olen kuitenkin joutunut leikkaamaan sen kaksi kertaa kokonaan alas, kun varret olivat niin huonossa kunnossa. Nyt juoru nököttää kaljuna amppelissaan. Olen myös tutkinut juorun ötököiden osalta, mutta mitään epäilyttävää ei näy eikä liima-ansoihin ole jäänyt kuin yksi vaivainen harsosääski. Olen kastellut paljon, olen kastellut vähän, olen lannoittanut ja antanut pelkkää vettä, olen sumutellut ja en ole sumutellut. Kaikkea melkein on tullut kokeiltua. Nyt ostin eilen Jaakontaikaa, ja kokeilen vielä olisiko sillä vahvistava vaikutus. Jos juoru ei lähde kasvamaan, taidan luopua koko ”komeudesta” Jaakontaiasta kerron lisää lähiviikkoina, kun olen ensin saanut siitä käyttökokemuksia.

Saniaisen ostin Prisman kukkaosastolta 15.5.2020. Siinä oli toistakymmentä hyvinvoivaa lehteä ostettaessa. Joka viikko kasvi on tappanut pari-kolme lehteä. Kippuraisia, kuivia lehtiä saa olla napsimassa yhtenään irti. Nyt tilanne on se, että saniaisessa on kolme lehteä, jotka kaikki ovat jo melkein kuolleita. Kasvia katsellessa on päivän selvää, että se joutaa bioroskikseen. Tätäkin kasvualustaa olen pitänyt kuivana ja märkänä ja kaikkea siltä väliltä, mutta lehtiä kuolee samaa tahtia, aivan sama, mitä kasville tekee. Sumuttelustakaan ei ole ollut hyötyä. Luulenpa, että nyt tämä oli viimeinen saniainen tässä taloudessa.

Kolmas murheenkryyni on muratti, jonka ostin vain vajaa kuukausi sitten. Kasvi oli hyvässä kunnossa, ja siinä oli kymmenkunta oksaa. No, nyt varsia on kaksi, toinen aivan puutunut kuolleeksi, toisessa latvassa vihreää, muuten varsi on kuiva ja lehdet kuolleita. Ohjeiden mukaan olen pitänyt kasvualustan hivenen kosteana, sumutellut usein. Siirsin kasvin isompaan ruukkuun, mutta kuoleminen vain jatkuu. Olen jo hankkinut muratin tilalle herttaköynnösvehka Brazilin, joten muratti pääsee viimeiseen lepoonsa. Tämä muratti oli viides, jonka olen elämässäni onnistunut tappamaan todella nopealla aikataululla. Ehkäpä nyt uskon, että sekään ei ole kasvi minua varten.

Yritän päästä näistä epäonnistumisista yli ja keskittyä jatkossa niihin kasveihin, jotka saan pidettyä hengissä. Onneksi niitä eläviä on kodissani tällä hetkellä noin 80 kpl, joten nämä muutama kuoleva ei saa niin isoa surua puseroon.

Saatat olla kiinnostunut:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: