Huonekasvit

Perliitti, mitä se on?

Oletko ihmetellyt, mitä valkoista kevyttä raetta on eksynyt puutarhamyymälöiden ja kukkakauppojen hyllyille. Samaan, styroksin näköiseen rakeeseen törmää silloin tällöin mullan seassa, kaupan kukkiin multia vaihtaessa. Mitä tämä rae on ja miksi ja miten sitä käytetään?

Perliitti on uusiutumatonta louhittua vulkaanista lasia, joka kuumennettaessa tuhat-asteiseksi, laajentuu noin kolmetoista-kertaiseksi, valkoiseksi rakeeksi. Siksi se on hyvin kevyttä sekä huokoista. Perliittiä tuotetaan muun muassa Kiinassa, Armeniassa, Ukrainassa, Turkissa, Kreikassa, USA:ssa ja Unkarissa. Suurin osa perliitistä käytetään teräksen valmistuksessa, suodattimissa, eristeenä, betonissa ja muissa rakennusalan kohteissa ja noin 15% käytetään maataloudessa ja viherkasviteollisuudessa. Perliitti on myrkytöntä ja sopii myös luomuviljelyyn. Homeet, sienet ja bakteerit elävät perliitissä huonosti.

Perliitissä on paljon kivennäisiä ja hivenaineita kuten alumiini-, kalsium-, magnesium-, rauta-, kalium- ja natriumoksidit. Pelkässä perliitissä kasveja kasvattaessa ne voivat saada fluoriittiyliannostuksen ja kasvin lehtiin tulee ruskeita palojälkiä. Perliitti saattaa emäksöidä kasvualustaa, joten happamassa viihtyville kannattaa laittaa esimerkiksi havurodomultaa perliitin kaveriksi. Pölyävän piidioksidin takia perliittiä kannattaa käsitellä kostutettuna, jotta sitä ei eksy hengityksen mukana keuhkoihin. Myös hengityssuojainta ja hanskoja suositellaan. Markkinoilla on myös pölyämätön perliitti, sitä myy ainakin VPLUX.fi

Huokoisuudestaan johtuen perliitin vedenimemiskyky on suuri, mutta neste kuitenkin virtaa perliitin läpi. Niinpä se tekee kasvualustasta kuohkeamman ja vettä läpäisevämmän. Mullan joukkoon sitä voi ja kannattaa laittaa noin kolmasosa, riippuen siinä kasvavan kasvin vedentarpeesta. Mitä kuivemmasta kasvi pitää, sitä enemmän perliittiä voi kasvualustaan laittaa. Mitä enemmän ruukussa on perliittiä, sitä useammin kasvia pitää ja voi kastella. Perliitti-multasekoitus sopii erittäin hyvin pienijuurisille kasveille, sillä pienten, ohuiden juurien on helppo kasvaa huokoisessa ja kevyessä perliitissä.

Itse olen lähinnä käyttänyt sitä viime aikoina mullan seassa kasvista riippuen noin kolmasosan verran. Koska en halua kastella kasvejani usein, olen laittanut seokseen vajaan kolmasosan Puuilosta ostamaani Wurth imeytysraetta, joka imee itseensä paljon nestettä. Seoksen alle ruukkuun olen laittanut hydrosoraa salaojaksi. Perliitin olen ostanut Tampereelta Pavunvarresta, mutta sitä on saatavilla useissa puutarhaliikkeissä.

Myös perliitistä voi tehdä salaojan ruukun pohjalle, jos kevytsoraa ei ole saatavilla. Perliitissä olevat hivenaineet ja kivennäiset lannoittavat jonkin verran kasvupohjaa, joten sen lisäämisen jälkeen ei kannata hetkeen käyttää lannoitteita täydellä annostuksella. Perliitin hivenaineet ja kivennäiset lisäävät kasvin kasvua ja terveyttä, joten sen käyttö on senkin takia suositeltavaa. Mikäli et halua käyttää perliittiä, sen voi korvata multaseoksessa esimerkiksi ruukkusoralla, hydrosoralla tai lecasoralla.

Tein flamingonkukalle mullattoman sekoituksen perliitistä, kaarnasta ja kookoksesta noin viikko sitten. Kasvi voi tällä hetkellä oikein hyvin. Käytin pienirakeista perliittiä, koska minulla ei ollut kotona isorakeista tähän hätään.

Perliitti käy myös vesiviljelyyn tai semihydroon hydrosoran tilalle. Tällöin suosittelen megaperliittiä, jossa on suurempi raekoko. Myös muihin täysin mullattomiin kasvualustoihin kannattaa käyttää isorakeista megaperliittiä. Pienirakeinen perliitti nousee mielellään kasvualustan pintaan ajan kuluessa toisin kuin isorakeinen serkkunsa. Isorakeista perliittiä myy ainakin VPLUX.fi. Mullattomasta viljelystä on tulossa myöhemmin tarkempaa tietoa, kun olen kerännyt aiheesta tarpeeksi kokemuksia omien kasvikokeilujeni kautta.

Perliitillä voi tehdä myös katteen viherkasvin kasvualustan pinnalle. Se korostaa kauniisti tummalehtisten kasvien värejä, luovuttaa kivennäisiä kasvin käyttöön ja pitää kasvualustan lämpimänä. Lämmöneristävyyden takia siinä on myös kuulemma hyvä idättää siemeniä tai juurruttaa pistokkaita. Juurrutuksesta ja idättämisestä minulla ei tosin ole vielä itsellä kokemusta. Olen laittanut peikonlehden pistokkaan perliittiin viikko sitten, mutta vielä ei näy mitään juurikasvua. Perliittiä voi käyttää myös kukkasipulien talvisäilytykseen.

Peikonlehden pistokas on voinut oikein hyvin perliitissä jo viikon ajan.

Lisää kasvupohjista:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: