Tämän värivirheellisen neulavehkan (Rhadhidophora tetrasperma Variegata) ostin toiselta kasviharrastajalta parisen kuukautta sitten juurettomana pistokkaana. Laitoin sen juurtumaan jäätelörasiaan, jonka täytin perliitillä. Pistin rasian pohjalle pari senttiä vettä. Läpinäkyvän rasian läpi oli helppo seurata veden pinnan korkeutta. Asettelin pistokkaan pystyyn perliittiin niin, että leikkauspinta juuri ja juuri osui veteen. Neulavehkan pistokkaan voi juurruttaa myös laittamalla se makaamaan perliitin pinnalle. Tällöin veden pintaa kannattaa pitää korkeammalla. Makaava pistokas ei mätäne niin helposti kuin pystyyn laitettu pistokas. Mielestäni kuitenkin kasvista tulee tukevampi, kun pistokas seisoo pystyssä. Se kumpaa tyyliä käyttää, on hieman makukysymys. Kun neulavehkasta leikkaa pistokkaita, kannattaa niitä kuivata vajaa vuorokausi pöydällä ennen juurtumaan laittoa. Kuivunut leikkauspinta ei ala mädäntyä niin herkästi kuin kostea. Oma kokemukseni on, että variegata-pistokkaat mätänevät herkemmin kuin kokovihreät pistokkaat.
Neulavehka Variegatalla on liuskoittuneet lehdet, jotka voivat kasvaa miehen kämmenen kokoisiksi. Variegatan lehdillä on valkoisia laikkuja. Kasvi on köynnös, joten se tarvitsee kasvituen, ellet halua sen kasvavan miten sattuu. Kasvin varsi on melko paksu, joten aivan alkuun se ei välttämättä tarvitse tuentaa. Amppeliinkin kasvin voi laittaa, mutta se saattaa siinä kasvaa sekavan näköiseksi. Ylöspäin kasvava neulavehka tekee myös yleensä isompia lehtiä kuin roikkuvana kasvava neulavehka.
Pistokas teki juuria melko nopeasti tulonsa jälkeen ja pääsin istuttamaan sen melko pian. Laitoin sille mullattoman kasvupohjan, jossa oli hieman alle puolet kookoskuitua (Bionova) ja neljäsosa perliittiä, neljäsosa hydrosoraa ja pari kourallista kaarnaa (orkideamulta). Kookoksen tilalta olisi voinut käyttää turpeetonta viherkasvimultaa. Jos ei halua pelata monen raaka-aineen kanssa, perliitin ja hydrosoran tilalle voi laittaa pelkkää kevytsoraa. Kaarna happamoittaa hieman kasvupohjaa, mikä on neulavehkan mieleen. Laitoin kasville melko ison ruukun, sillä viihtyessään kasvi voi olla nopeakasvuinen. Ruukuksi valikoitui Elhon musta Green Basic muoviruukku. Kun kasvi kasvaa, siirtänen sen jossain vaiheessa painavampaan saviruukkuun. Neulavehka kasvaa suureksi ja muoviruukku voi alkaa kaatuilla, kun kasvi saa mittaa.
Värivirheellinen neulavehka tarvitsee todella paljon valoa. Vain kasvin vihreät osat yhteyttävät, joten huonossa valossa kasvi kuolettaa lehtien valkoiset osat viemästä turhaan kasvin energiaa. Ensin laitoin omani koivun varjostamalle itäikkunalle, jossa se sai aamupäivän aurinkoa. Valoa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi ja kasvi alkoi ruskistamaan lehtien valkoisia osia. Siirsin kasvin 20W keinovalon alle ja ruskistuminen loppui ainakin toistaiseksi. Keskipäivän paahteeseen kasvi kannattaa totuttaa pikkuhiljaa, jottei sen lehdet kärvenny.
Alkuun lannoitin kasvia joka toisella kastelulla ja puolikkaalla annostuksella. Kun pistokas lähti tekemään uutta lehteä, aloin antamaan lannoitetta joka kastelulla ja lisäsin annostusta. Koska kasvi on nyt lampun alla, jatkan lannoittamista myös talvella. Ilman lisävaloa kasvi todennäköisesti oirehtii talven aikana, suosittelen kasvilampun hankkimista tälle kasville. Kastellut olen tätä, kun kasvupohja on kauttaaltaan kevyesti kuivahtanut.
Neulavehkat ovat herkkiä kylmyydelle ja liian viileässä paikassa (esim. tuuletusikkunan vieressä talvella) ne paleltuvat helposti ja kellastuttavat lehtensä. Oma vihreä neulavehkani paleltui muutossa, vaikka vein sen juosten lämpimään autoon nollakelillä laatikossa, jonka päällä oli paksu viltti ja sisällä pari isoa kuumavesipulloa. Varsi ei paleltunut, joten kasvi jatkoi elämäänsä, mutta varsi on edelleen pitkältä matkalta lehdetön.