Minulla on vessassa pennimuori (Peperomia rotundifolia), joka saa valoa aina, kun vessan valot jäävät päälle. Vaikka valaistus välkkyy muutaman watin voimalla miten sattuu, on pennimuori jopa kasvanut vessassa ollessaan. Toki kasvu on hieman hintelää ja lehdet pieniä.
Pennimuorilla on pienet, paksut ja pyöreät lehdet, jotka voivat olla vaaleakuvioiset tai kokovihreät lajikkeesta riippuen. Omallani on kirjavat lehdet. Kasvilla on rennot varret ja riippuva kasvutapa. Omani on vessan hyllyllä, mutta sen voi laittaa myös amppeliin tai kukkajalan päälle.
Kasvia olen lannoittanut silloin tällöin muistaessa ja myös kastelu on ollut epätasaista. Pennimuori on herkkä liikakastelulle, varsinkin jos se on vähäisessä valossa, joten päästän kasvupohjan kuivumaan kasteluiden välissä. Kastelen kasvin alakautta. Aluslautaselle mahtuu melko vähän vettä, joten altakastelu on minulla ollut hyvä konsti vältellä liikakastelua. Kastelutarpeen saa selville ruukkua nostamalla; kevyt ruukku tarkoittaa kuivaa kasvupohjaa ja painava ruukku märkää kasvupohjaa. Välillä käytän myös kasvupohjaan tökättävää kosteusmittaria kastelutarpeen arvioinnissa. Mittaria myy muun muassa Bauhaus ja se maksaa noin kymmenen euroa.
Kasvupohjaksi olen pennimuorille laittanut ilmavan kookospohjaisen sekoituksen, jossa kuohkeutta kasvupohjaan tuo reilu määrä perliittiä, kaarnaa ja hydrosoraa. Vettäpäästävä kasvupohja osaltaan vähentää liikakastelun vaaraa.
Pennimuoria voi lisätä pistokkaista. Paras ajankohta latvomiseen on kevät tai kesä. Kasvi usein haarautuu leikkauskohdasta, joten latvomalla kasvista saa tuuheamman.
Pennimuori voi kukkia vaatimattomin kukkasin. Kasvi on myrkytön.
Alla linkki kosteusmittarin luo.