Olin vakaasti päättänyt jossain vaiheessa, että minulle ei tule mitään paavalinkukkia. Sellaisia mummokukkia en kyllä halua. Nyt niitä on kuitenkin aivan viime aikoina ilmaantunut useampikin erilainen. Jouduin tähän tilanteeseen aivan vahingossa, sillä yksi jos toinenkin ihana kasvikaveri lahjoitti minulle saman kuukauden aikana saintpaulian tai juurrutettavan lehden. Nyt huomaan hiplaavani santtujeni samettisia lehtiä ja odottelen innokkaana kukintaa, olen siis saanut santtuvillitystaudin.
Saintpaulia on yksi maailman suosituimmista koristekasveista ja nyt ne ovat aikamoisessa nosteessa harrastajien parissa. Nyt santtuja vilahtelee Instagramissa yhtenään. Santut ovat kotoisin Afrikasta ja niitä kasvaa esim. vuoristoseuduilla. Santtujen suosio ei sinällään ihmetytä, sillä ne ovat kompaktin kokoisia, kukkivat usein ja niitä on paljon erilaisia. Kukkien ja lehtien väri, muoto ja koko vaihtelee ja kasvutavassakin on hieman variaatiota.
Tämä Saintpaulia Rondita muodostaa kasvaessaa tiiviin ja leveän mättään. Paras ruukkuratkaisu sille onkin laakea ruukku, minne se mahtuu leviämään. Lajike on puoliminiatyyrinen ja rönsyilevä. Sen lehdet ovat pienemmät ja lehtivarret lyhyemmät kuin normaalikokoisella santulla. Sillä on vaaleanpunaiset kerrotut kukat ja kukinta on runsas. Kasvi voi kukkia mihin aikaan vuodesta vain, varsinkin, jos kasvi on lampun alla. Tummanvihreillä lehdillä on kevyt nukkapinta ja punainen alapuoli.
Saintpauliaa ei kannata laittaa paahteiselle eteläikkunalle, parempi paikka sille on itä- tai länsi-ikkuna. Tämän omani laitoin 15W lampun alle. Liika aurinko voi kärventää kasvin lehdet. Jos haluaa, että santtu kukkii, tarvitsee se kuitenkin runsaasti valoa.
Tämä Rondita tuli minulle todella rouheassa, perliittipitoisessa kasvupohjassa ja saviruukussa. Kasvi on myös tuuhea, joten sitä on saanut kastella yhtenään. Kastelen santut pääsääntöisesti aluslautasen kautta. Näin vedelle herkille lehdille ei jää kasteluvettä muhimaan. Myös liikakastelu on vaaraksi santun herkille juurille, varsinkin jos kasvupohja on kovin tiivis. Kasvupohja kannattaa päästää melko kuivaksi kasteluiden välissä. Käytän kasteluun kädenlämpöistä vettä. Ajattelin vaihtaa tälle santulle hieman enemmän vettäpidättävän kasvupohjan, jotta sitä ei tarvitse olla koko ajan kastelemassa. Santut eivät pidä sumuttelusta, sillä vesi jää helposti lehtien nukkaan muhimaan ja saa lehdet mädäntymään. Lannoittanut olen kukkiville kasveille tarkoitetulla lannoitteella joka toisella tai joka kolmannella kastelulla.
Santtuja saa lisättyä kätevimmin lehtipistokkaista. Tämän Ronditan voi myös jakaa, jos se on levinnyt ruukussaan. Lehtipistokas leikataan niin, että vartta jää 1-2cm. Varsi upotetaan kokonaan kasvupohjaan ja lehden lapa jätetään pinnan yläpuolelle. Sen jälkeen kasvupohja pidetään hieman kosteana. Yleensä santun lehtipistokkaiden kasvuunlähtö on melko nopeaa.