Mikä myrkky ötököihin?

Puutarhassa en koskaan käytä myrkkyjä tuholaisiin, vaan tilaan Biotus Oy:ltä petohyönteisiä tai petopunkkeja ongelmaa hoitamaan. Myrkytellessä tulee tuhonneeksi tuholaisten lisäksi myös niiden luontaiset pedot, kuten petopunkit ja leppäkertut, ja ongelma yleensä palaa entistä pahempana. Pedoilla olen saanut puutarhasta hävitettyä esimerkiksi jauhiaiset kokonaan ja kirvojen määrä pysyy aisoissa.

Sisäkasveissa näitä petoja ei ole, ellet ole niitä itse kasvustoon lisännyt, niinpä myrkyttäminen on vaihtoehto sisäkasvien tuholaishäädöksi. Suosittelen aina ottamaan myrkytysten jälkeen peto-armeija hommiin, varmistamaan, että kaikki tuholaiset varmasti häviävät. Kun kasvi on myrkytetty, kannattaa se viedä suihkuun ennen petojen levittämistä. Näin pedot eivät kuole myrkkyyn, ainakaan niin todennäköisesti.

Myrkkyjä on monenlaisia ja niissä olevat vaikuttavat aineet vaihtelevat ja myrkkyä valitessa voi olla vaikea päättää, minkä myrkyn valitsisi.

Pyretriini on dalmatianpäivänkakkarasta valmistettu luontainen hyönteismyrkky. Hyönteiset eivät muodosta resistenssiä pyretriiniin ja se ei ole ilmeisen haitallista nisäkkäille. Se hajoaa nopeasti, joten se ei keräänny vesistöihin. Pyretriiniä kannattaakin suosia ensimyrkkynä. Pyretriinin levityksen jälkeen kasveja ei kannata laittaa valon alle tai aurinkoon, sillä valo hajottaa tehokkaasti pyretriiniä. Pyretriini toimii kosketusmyrkkynä ja siihen kosketuksissa olevat eliöt kuolevat.

Pyretriinimyrkytyksiä kannattaa tehdä sarjana; kerran viikossa usean viikon ajan, sillä pyretriini ei tehoa esimerkiksi ripsiäisen muniin, jotka ovat piilossa lehtikudoksen sisällä. Pyretriiniä sisältävät Kukka-Raid, Substral kirvaspray ja Sprutzit- hyönteiskarkoite. Pyretriinillä on lyhyt vaikutusaika, joten mahdollisesti tilatut petopunkit voi levittää heti myrkyttämisen jälkeen, kunhan käytät kasvin suihkussa ennen petojen levittämistä.

Pyretroidit ovat synteettisiä pyretriinejä. Ne vastaavat vaikutuksiltaan pyretriiniä, mutta hajoavat paljon hitaammin kuin luonnon pyretriini, joten ne ovat tehokkaampia hyönteisiä vastaan. Pyretroideja ovat esimerkiksi sellaiset aineet kuin deltametriini,fenotriini, imiprotriini ja pralletriini. Pyretroideja sisältävät esimerkiksi Raid aerosolit, paitsi Kukka-Raid, joka sisältää vain luonnonpyretriiniä. Pyretroideilla on kohtalaisen lyhyt vaikutusaika, joten mahdolliset petopunkit voi levittää heti myrkytyksen jälkeen, mikäli käytät kasvin suihkussa ennen petojen lisäämistä.

Asetamipridi on systeeminen myrkky. Se tarkoittaa sitä, että myrkky imeytyy kasvin sisään ja leviää kasvissa nestekierron mukana. Näin kasvista tulee syödessä myrkyllinen ja kaikki sitä syövät ötökät kuolevat. Myös ripsiäisten munat tuhoutuvat, kun myrkky imeytyy kasviin. Myrkky tappaa myös kosketuksesta. Valitettavasti kalifornialaiset ripsiäiset voivat kehittää myrkkyyn resistenssin , eivätkä välttämättä kuole vaikka kuinka myrkyttäisi. Kalifornialaisiin (ruskeat ripsiäiset pääsääntöisesti ovat kalifornialaisia.) suosittelenkin siis pyretriiniä ja petopunkkeja ja kesärikkaluteita tartuntaan. Asetamipridi vaikuttaa jopa 8 viikkoa, joten sillä on helppo tuhota muut tuholaiset. Petopunkkien kanssa kannattaa odottaa parisen viikkoa myrkytyksen jälkeen, jotta ne eivät kuole myrkkyyn, joka on lehtien pinnalla. Kasvi kannattaa käyttää suihkussa ennen punkkien levittämistä. Asetamipridiä sisältää Substral torjuntapuikot ja Substral tuhohyönteisspray. Asetamipridiä ei saisi päästää vesistöihin, joten suosittelenkin sen käytössä käytettävän jotain suojaa, kuten laatikkoa, jossa kasvit sumuttelee eikä kylpyhuoneen lattialla.

Flupyradifuroni on myös systeeminen myrkky, joka vaikuttaa kasvin sisältä päin. Provanto spray ja Provanto torjuntapuikot sisältävät flupyradifuronia. Provanto torjuntapuikot painetaan kasvupohjaan ja myrkky imeytyy kasviin juurien kautta. Flupyradifuronia ei myöskään saisi päästää vesistöihin, vaikka sanotaankin, ettei se ole haitaksi nisäkkäille.

Aina myrkytellessä käytä hengitysmaskia ja hanskoja ja tuuleta myrkytyksiin käytetty tila huolella. Mikäli käytät aerosoleja, kannattaa kasvi laittaa pussiin tai jätesäkkiin, suihkuttaa kasvi ja laittaa pussi kiinni vuorokaudeksi. Kukka-Raid on kasviystävällisempi kuin muut Raid aerosolit, jotka voivat tappaa myös kasvin tuholaisten lisäksi. Kokeile aina kasvin kestävyys myrkyttämällä ensin pari lehteä. Parissa päivässä näet, reagoiko kasvi myrkkyyn jollain lailla. Yleensä kasvit kestävät myrkkyjä yllättävän hyvin.

Kun teet kasveissa tuholaishavainnon, kannattaa ensin tunnistaa tuholainen. Yleisimpiä ovat kirvat, ripsiäiset, villakilpikirvat, kilpikirvat ja vihannespunkki. Harsosääsket eivat ole aikuisille kasveille vaarallisia, mutta ne ovat ärsyttäviä lentelijöitä.

Petopunkit ovat mielestäni tehokkaita harsosääskiin ja vihannespunkkiin. Näiden kohdalla jättäisin myrkytykset vasta viimeiseksi vaihtoehdoksi. Ötököiden saastuttamat kasvit kannattaa viedä ensimmäisenä suihkuun. Kasvupohja kannattaa suojata muovipussilla, jotta ötökät eivät valuisi veden mukana kasvupohjaan. Mikäli kasvissa on vihannespunkkeja, en välttämättä myrkyttäisi kasveja ollenkaan, vaan tilaisin heti petopunkkeja. Ripsiäisten myrkyttämiseen valitsisin Substralin tuhohyönteissprayn, paitsi jos ripsiäiset ovat ruskeita, myrkyttäisin niitä Sprutzitilla ja Substralin tuhohyönteissprayllä. Kirvoja, kilpikirvoja ja villakilpikirvoja lähtisin myrkyttämään ensin pyretriinillä ja ja vaihtaisin Substralin tuhohyönteissprayhin, mikäli pyretriini ei tehoaisi. Myrkkypuikoista minulla ei ole kokemusta, hieman jännitän, kuinka kasvit kestävät kasvupohjaan laitettuja myrkkypuikkoja.

Saastuneet kasvit kannattaa aina eristää muista kasveista mahdollisimman nopeasti. Kun löydät yhdestä kasvista tuholaisia, niitä yleensä on useassa kasvissa. Tarkista siis kaikki kasvit ja myrkytä myös saastuneen kasvin vieressä olleet kasvit.