Osallistuin Sisustusakatemian Biofilistä sisustusta käsittelevään verkkovalmennukseen. Kurssi käsitti kaksi kolmen tunnin tapaamista verkossa. Ensimmäisellä tapaamisella käytiin läpi, mitä on biofilia ja biofilinen sisustussuunnittelu ja arkkitehtuuri, Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tuli tehdä biofilinen sisustussuunnitelma kuvitteellisen toimiston yhteen tilaan. Toisessa tapaamisessa käytiin läpi ja saatiin palautetta tehtyihin sisustussuunnitelmiin. Lisäksi saimme nähtäväksemme kurssin vetäjän suunnitelman samaiseen toimistoon.
Lyhykäisesti biofilia on ihmisen sisäsyntyistä yhteyttä luontoon. Tarve olla yhtä luonnon kanssa tulee meille jo syntymässä. Ilman luontoyhteyttä ihminen voi alkaa voida huonosti. Biofilisessa arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa tätä yhteyttä helpotetaan tuomalla luonnon elementtejä osaksi suunnitelmaa. Biofilia on yksi isoimmista trendeistä julkisten tilojen ja työympäristöjen suunnittelussa tällä hetkellä. Biofilisessä suunnittelussa kulmakivinä ovat luonnonmateriaalit, huonekasvit ja vihreys, luonnonvalo tai sen imitointi, hyvä akustiikka, vesi, puhdas huoneilma, luonnon äänet ja joskus myös tuoksut. Myös kestävä kehitys ja eettisyys ovat osa biofilistä suunnittelua. Vihreän värin lisäksi käytetyt värit ovat murrettuja ja luonnollisia. Arkkitehtuurissa biofilinen suunnittelu huomioi lisäksi mm. äänieristyksen, joka pitää urbaanit äänet rakennuksen ulkopuolella, kiinteät viherratkaisut ja niiden tekniikka, luonnonvalon pääsyn tiloihin, maiseman ja luonnonmukaiset rakennusmateriaalit ja rakennustavat. Biofilisen suunnittelun tarkoitus on luoda fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevia tiloja.
Mitä hyötyä biofilisesta sisustussuunnittelussa sitten oikeasti on? Tutkimuksissa on todettu, että lyhytkin luontoaltistus laskee stressihormonien tasoa, sykettä ja verenpainetta. Luonnon keskellä tyydyttyy sisäsyntyinen tarve olla yhtä luonnon kanssa, jolloin ahdistus helpottaa ja olo tulee mukavaksi. Luonnon tuominen osaksi työympäristöä on tutkimuksissa lisännyt työntekijöiden tuottavuutta, luovuutta ja hyvinvointia. Biofilisen suunnittelun vaikutukset hyvinvointiin ovat merkittävät ja ne vähentävät myös sairauspoissaoloja.
Miten luontoa sitten tuodaan esimerkiksi toimiston aulaan/eteiseen? Tein biofilisen suunnitelman kuvitteellisen toimiston eteistilaan, jossa oli kaksi istuskeluryhmää kahvittelua ja epämuodollisia tapaamisia varten. Valitsin eteisen siksi, että se oli toimiston ainoa tila, jossa oli ikkunoita ja halusin tilaan paljon viherkasveja.
Ikkunoista huolimatta sijoitin eteistilaan pimeimpiin paikkoihin kattoon muutaman spottikasvivalon. Kasveja tuli kolmen ikkunan eteen täyttäen kaksi seinää (pohjoinen ja länsi). Länsi-ikkunan kasvit ovat melko suuria täyttäen ikkunat, jotta luonnonvalo siivilöityy kasvien lehtien lomasta ja muodostaa iltapäivällä lehtivarjoja oikealla olevaan, vaaleaksi maalattuun seinään. Ulko-ovea vastapäätä olevat seinät rimoitetaan koivurimalla.
Huonekasvit istustetaan terrakotta- ja korkkipinnoitealtakasteluruukkuihin hoitamisen helpottamiseksi. Ikkunoiden eteen rakennetaan kaarevalinjaiset 30cm korkeat korokkeet, jotka levytetään päältä ja etureunaan laitetaan samaa koivurimaa kuin seiniin. Levyn päälle laitetaan 5cm kerros pyöreää akvaariosoraa ja ruukut asetellaan sorapedin päälle. Hoitamisen helpottamiseksi kasveiksi valittiin helppohoitoisia kasveja, jotka kestävät hetkellistä kuivuutta melko hyvin (palmuvehka, yucca, anopinkieli, kumipuu ja pitkälehtiviikuna). Pohjoisikkunalle sijoitetaan palmuvehkoja, jotka pärjäävät hieman heikommassakin valossa.
Sisustuksessa käytin luonnonmateriaaleja. Koivua on käytetty laajasti: parkettilattiassa, rimaseinässä ja istutusalueiden rimakoteloinnissa, huonekalujen jaloissa ja kattospoteissa. Toiseeen istuskelualueeseen laitoin kokopuuvillaisen koivusta tehdyn Futon-sohvan ja kolme pyörivää hirvennahkaista konjakin väristä nojatuolia. Myös toiseen istuskelualueeseen sijoitin samoja nojatuoleja kolme kappaletta. Molempiiin istuskelualueisiin tuli myös koivuiset pyöreät pöydät. Pöytien alle tulevat orgaanisen muotoiset ”sammal”-matot. Nahkateema toistuu yhdelle seinälle tulevissa nahkaisissa vaatekoukuissa.
Valaistuksena on katossa huoneen nurkkiin suunnatut spottivalot kasveille, kaksi länsi-ikkunaa ja yksi pohjoisikkuna sekä ulko-ovelta eteenpäin katossa olevat spotit, joissa on 3000K lämpimähkö sävy. Erikoisuutena valaistuksessa on pöytien yläpuolella olevat kaksi pyöreää ja ohutta, noin metrin halkaisijaltaan olevaa valaisinta, jotka imitoivat kattoikkunoita. Niiden ledit ovat ohjelmoitu antamaan aamulla kylmää 6000K valoa, joka herättää ihmiset töihin tullessa (vrt. kirkasvalolamppu). Valon lämpötila kasvaa päivän aikana ollen iltapäivällä 2300K, mikä antaa assosiaation aurinkoisesta alkukesän alkuillasta.
Opettaja ei korjannut oikeastaan mitään suunnitelmassa. Alunperin olin suunnitellut lasisia pöytiä, jotka opettaja vaihtoi puisiin, mutta muuten suunnitelma meni läpi sellaisenaan.