Ärsyttävät harsosääsket

Kasvien luona voit huomata pörräävän 2-3 mm pitkiä, hentoja, mustia kavereita, joita erehdytään usein luulemaan banaanikärpäsiksi. Kyseessä on kuitenkin harsosääski, jota kutsutaan myös sienisääskeksi ja hedelmäkärpäseksi. Banaanikärpänen on ruskea, kun taas harsosääski on musta.

Niin ärsyttäviä kuin nämä kasvien multaan munivat ”pikkukärpäset” ovatkin, niistä ei juurikaan ole haittaa aikuisille kasveille. Taimille ja pistokkaille ne voivat suurina määrinä olla haitallisia, sillä niiden toukat syövät kasvien pikkujuuria. Muuten niistä aiheutuva suurin haitta on lähinnä niiden holtiton lentely ympäri asuntoa. Harsosääskellä on myös jonkin sortin erikoiskyky lentää aina suuhun tai sieraimeen, mikä on erityisen ärsyttävää. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: voit joko totutella elämään niiden kanssa tai sitten voit yrittää tehdä niille jotain ja saada ne häviämään tai no, ainakin vähenemään.

Helpoin konsti niiden rajoittamisessa on kasvien altakastelu. Tällöin kasvien pintamulta on kuiva. Harsosääski nimittäin munii kosteaan kasvupohjaan. Tämä konsti kuitenkaan ei yleensä hävitä kaikkia harsosääskiä. Yksi harsisääski munii satoja munia, joten ne lisääntyvät räjähdysmäisesti, mikä tekee niiden hävittämisestä kokonaan haasteellista. Kannattaakin ottaa käyttöön monipuoliset voimakeinot. Altakastelun lisäksi voit vaihtaa kasvien pintamullat, jolloin pintamullassa olevat mahdolliset toukat häviävät. Tämäkään ei ole absoluuttinen hävityskeino, sillä toukat voivat olla yllättävän syvällä kasvualustassa.

Voit vaihtaa mullat myös kokonaan. Tämä voi kuitenkin olla turhaa, sillä ostamassasi uudessa mullassa saattaa olla harsosääsken munia ja toukkia, jolloin ongelma ei katoakaan. Mikäli kasvisi ovat mullattomassa, voit uunittaa kasvualustan, jolloin munat ja toukat kuolevat. 30 minuuttia ja 150°c on sopiva esim. kaarnan uunitukseen. Toki mullankin uunitusta voi kokeilla, mutta mistään en löytänyt aika- tai lämpösuosituksia kyseiselle toimenpiteelle. On myös huomattava, että uunitus tappaa mullasta mahdollisesti kaiken elävän, kuten hyödylliset sienet ja bakteerit.

Keltaliima-ansat ovat erittäin tehokas konsti harsosääskien vähentämiseksi. Ansat vain eivät ole kovin kauniita. Liima-ansoista myös näkee, kuinka pahasta invaasiosta on kyse. Ansoja saa kaikista puutarhaliikeistä. Käytännössä se on keltainen paperi, jonka pinnassa on kuivumatonta liimaa. Mikäli ansat täyttyvät sääskistä, on tilanne paha ja kannattaa käyttää myös muitakin konsteja, kuin pelkät ansat. Itselläni kelta-ansan perusteella invaasio oli erittäin suuri varsinkin joissakin ruukuissa.

Yksi konsti harsosääsken hävittämiseksi on kastella kasvit 50°c kuumalla vedellä, jolloin munat ja toukat kuolevat. Suurin osa kasveista todennäköisesti selviää tästä käsittelystä. Kelta-ansojen lisäksi on olemassa ikkunaan laitettavia läpinäkyviä liima-ansoja. Nämä voi laittaa kiinni ikkunaan, jonka edessä on kasveja, ja kasveissa olevat lentelevät jäävät liima-ansaan. Esbau torjuntatikku- nimellä myytävä tuote on käytännössä tavallinen kelta-ansa.

Tulitikut rikkipää alaspäin multaan upotettuna vähentävät myös harsosääskiä. Itse olen testaillut tätä konstia ja mielestäni se on vähentänyt harsosääskien määrää. Tulitikut olen vaihtanut viikon välein.

Olen myös nähnyt neuvoja, että kasvi ja kasvupohja pitää kastella läpikotaisin mäntysuopavedellä. Itse näkisin, että mäntysuovalla pesu kiusaa kasvia enemmän kuin itse harsosääsket, joten itse en siihen ryhtyisi ainakaan ensimmäisenä keinona. Myös aerosoli-myrkyn suihkuttaminen kasvualustaan tai kasvualustaan laitettavat myrkkypuikot tuntuvat turhan rajuilta ratkaisuilta näinkin harmitonta ötökkää torjumaan.

Peruna kuulemma houkuttelee harsosääsken toukkia. Toukat ovat läpinäkyviä tai valkoisia, vajaan sentin mittaisia ja mustapäisiä. Kun kasvualustaan upottaa perunan puolikkaan tai viipaleen, pitäisi toukkien mennä perunan luokse ja ne on helppo kerätä pois kasvualustasta. Itse en ole tätä konstia kokeillut, joten en ole varma sen tehokkuudesta.

Itse lähdin häätöasiassa aivan next levelille ja tilasin Biotus Oy:stä harsosääskipetopunkkeja. Punkit tulivat kantoaineessa, jota lapioitiin jokaisen kasvin juurelle lusikallinen. Kaksi ja puoli viikkoa levityksen jälkeen harsosääsket ovat silmämääräisesti katsottuna vähentyneet huomattavasti. Petopunkit säilyvät hengissä kuukausia, mikäli niillä on ruokaa. Mitään muita toimenpiteitä punkkien käyttö ei vaadi, vaan ne hoitavat homman ja itse voit vain nauttia kasvien kauneudesta. Liima-ansoihin on jäänyt harsosääskiä murto-osa siitä, mitä vielä 4 viikkoa sitten.

Itse olen häätöön käyttänyt vain liima-ansoja ja punkkeja ja tilanne on tällä hetkellä enemmän kuin siedettävä. Sääskiä on edelleen muutamia, mutta ainakin nyt näyttäisi siltä, että tilanne on hallinnassa ja kasvien hoitaminen kivempaa, kun ei tarvitse koko ajan kaivella ötököitä nenästään. Ötökät postimaksuineen maksoivat kolmisen kymppiä, joten halvin keino taistelussa petopunkit eivät ole.

On myös mahdollista tilata Biotukselta isosukkulamatoja, jotka levitetään kasvualustaan kasteluveden mukana. Madot syövät harsosääsken toukkia ja munia. Sekä sukkulamadot, että harsosääskipetopunkit syövät myös ripsiäisten kotilomuotoja, joten niitä voi hankkia myös osaksi ripsiäistorjuntaa.

Myös lihansyöjäkasvien hankkiminen voi auttaa. Esimerkiksi yökönlehti tai kannukasvi hoitaa harsosääsket puolestasi. Itse en ole näitä testaillut, joten en osaa sanoa niiden tehokkuudesta. Mutta lihansyöjäkasvin omistaminen on tietenkin mahtavaa, joten suosittelen tätä konstia kaikille. 😀

Mistä harsosääskiä sitten oikeen tulee? No ovista ja ikkunoista. Kaupan yrteissä ja salaateissa voi olla mukana harsosääskiä, samoin ne piinaavat usein joulutähteä, neilikkaa, pelargonia, tulilatvaa ja orkideoita. Kun pidät ikkunaa auki, sisään voi lentää harsosääski. Niitä voi olla vaatteissasi sisälle tullessa. Uudessa multapussissakin voi olla niitä, joten niiden ilmestymistä on oikeastaan aika mahdotonta kokonaan estää. Omasta kokemuksesta suosituimmat kasvupohjat harsosääskellä ovat kookos ja multa, mutta niitä sikiää kyllä aivan kaikissa kasvupohjissa, mitä olen käyttänyt.

Edit 20.9.2023 Petopunkeilla tilanne pysyi hallinnassa melko pitkään. Kun harsosääsket alkoivat taas lisääntyä, ostin isosukkulamatoja. Niiden levityksestä on pitkälle toista vuotta ja harsosääskiongelma on pysynyt pienenä. Vasta ihan viime viikkoina niitä on taas näkynyt jonkin verran ja ajattelin hankkia uudet madot lähiviikkoina.