Luonnossa tämä kultakorva (Syngonium angustatum) kasvaa Etelä- ja Väli-Amerikassa. Lisäksi se on levinnyt monille alueille Aasiaan ja USA:han. Angustatum on hyvin suosittu huonekasvi, sillä se on helppohoitoinen ja sopeutuvainen. Kasvi esimerkiksi pärjää melko hämärässä, tosin kasvu silloin hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Eteläikkunalle kasvia ei kannata laittaa, sen lehdet saattavat kärähtää kuumassa keskipäivän auringossa.
Angustatumilla on hauskat tummanvihreät lehdet, joissa on vaaleanvihreää/keltaista/kermanvalkoista lehtisuonien kohdalla ja niiden ympärillä. Nuoren kasvin lehdet ovat kolmeen ulokkeeseen haaroittuneita, vanhemmiten ulokkeiden määrä lisääntyy.
Luonnossa Angustatum kiipeilee muiden kasvien oksilla ja rungoilla. Sille kannattaakin laittaa jonkinlainen kasvituki, jota pitkin kasvi pääsee kiipeämään. Myös amppeliin kasvin voi laittaa ja antaa sen rehottaa vapautuneesti sivuille ja alaspäin. Kasvi on melko nopeakasvuinen. Kasvupohjaan kannattaa sekoittaa kevytsoraa, perliittiä tai kaarnaa (orkideamultaa). Näin pohjasta tulee kuohkeampi ja juurimädän uhka pienenee. Omani on kookospohjaisessa kasvupohjassa, jossa on perliittiä, hydrosoraa ja kaarnaa. Kaarna happamoittaa hieman kasvupohjaa, mikä on angustatumin mieleen.
Kastella kannattaa, kun pintamulta on kolmen sentin syvyydeltä kuivunut, talvella kasvupohja saa kuivahtaa syvemmältäkin, kunhan et päästä kasvupohjaa täysin rutikuivaksi. Liikakastelu näkyy lehtien kellastumisena ja janoisena kasvi riiputtaa lehtiään. Lannoittaa voi joka toisella kastelulla kesäisin. Talvella ei tarvitse lannoittaa, ellei kasvi ole lampun alla ja kasva.
Kasvi pitää korkeasta ilmankosteudesta, joten sitä kannattaa sumutella varsinkin talvella, kun huoneilma on kuivimmillaan. Kultakorvat kuitenkin sopeutuvat kuivaan huoneilmaan melko hyvin. Kasvi on myrkyllinen.
Kasvia voi lisätä pistokkaista. Ne voi juurruttaa vedessä, perliitissä tai vaikka sammaleessa. Kunhan juurrutuspaikka on lämmin ja valoisa, pistokkaan pitäisi juurtua melko nopeasti.